Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio toolâi tieđettemtilálâšvuođâ páihálii median Wilderness Hotel Inarist vuossaargâ 27.11.2023 tme 18 rääjist. Anarâš aavis toimâtteijeekyevtis Fabrizio Brecciaroli já Marja-Liisa Olthuis láin fáárust kuldâlmin já savâstâlmin komissio pargoost.
Tilálâšvuotân uásálistii nelji komissaar: haldâttâhtiettui maister Irja Jefremoff, teologia tuáhtár já arkkâpispe emeritus Kari Mäkinen, puásuiolmooš já irâtteijee Heikki Paltto sehe pargoeellimprofessor já riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka. Viiđâd komissaar, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut jođetteijee Anni-Siiri Länsman, ij peessâm Anarân. Fáárust lijjii meiddei tagareh komissio pargeeh ko uáivičällee já vuávájeijeeh. Komissio finnee forgâ anarâškielâlii vuávájeijee, ko Heli Aikio aalgât pargoost uđđâivemáánu 1. peeivi 2024.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tááláš toimâpaje nohá taan ive loopâst, mut skammâmáánu 23. peeivi staatârääđi meridij juátkiđ komissio pargo ive 2025 loopâ räi.
Komissio kieđâvuš historjá tábáhtusâid já tárkkoo tagarijd puástuvuođâid já rikosijd, maid Suomâ staatâ lii historjást porgâm sämmiláid. Ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem sehe staatâ suddâdempolitiik. Komissio haalijd selvâttiđ, maht toh láá vaiguttâm já vaigutteh ain-uv syemmiláid já sii siärvádâhân sehe maht ohtâvuotâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst puávtáččij pyereduđ. Komissio tuáivu, et proosees loppâpuáđusin šodâččij tot, et sämmilij vuoigâdvuođah Suomâst torvejuvvojeh, nanosmittojeh já váldojeh pyerebeht huámášumán argâelimist.
Komissio lii ive 2023 kesimáánu rääjist kuullâm sämmilijd pirrâ Suomâ. Ulmuuh sahhiittâllojeh ubâ Suomâst iäge tuše tavveen, tastko stuárráámus uási sämmilijn ääsih Säämi ulguubeln – eromâšávt Helsigist, Tuurkust, Tamperest já Oulust. Kulâmij ääigi kieđâvuššojeh ovdâmerkkân tagareh ääših ko kielâ monâttem, fiäráneh škoovlâst já asâttuvâst, siärváduv eellimvuáimálâšvuotâ, puásuituálu, kuálástem, eennâmkiävttu, sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlusah, algâaalmugij vuoigâdvuođah sehe sämmilij aldahistorjá já pooliitlâš historjá. Kulâmeh juátkojeh ive 2024 loopâ räi. Tastmaŋa ive 2025 ääigi komissio analysist nurrum materiaalijd já čáálá raapoort, mii jurgâluvvoo puoh Suomâst sarnum sämikieláid. Ive 2025 loopâst uárnejuvvoo loppâseminaar, mon maŋa puoh materiaaleh luovâttuvvojeh Aalmuglâšarkkâdâhân.
Ulmuuh, kiäh uásálisteh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio kulâmáid, pyehtih táárbu mield väldiđ ohtâvuođâ Uvjâ-nommâsii ohtâdâhân. Tieđettemtilálâšvuođâ ääigi Uuvjâ hovdâ Heidi Eriksen oovdânpuovtij ohtâduv pargo. Uvjâ fáálá psykososiaallii torjuu já mielâtiervâsvuotâpalvâlusâid, main váldoo huámášumán sämikulttuur. Veikkâ Uvjâ lii vuáđudum, vâi tot puávtáččij tuárjuđ Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo, ton palvâlusah láá uáivildum puoh sämmiláid, kiäh tarbâšeh psykososiaallii torjuu já tipšom suomâkielân, tavesämikielân, anarâškielân tâi nuorttâlâškielân. Nubij sanijguin ohtâvuođâ pyehtih väldiđ meiddei tagareh ulmuuh, kiäh iä uásálist komissio kulâmáid. Toorjâ lii nuuvtá, já tom finnee meiddei anonyymisávt. Teivâdmijd puáhtá orniđ njunáluvâi, puhelin peht teikâ káidusin. Lii meiddei máhđulâš orniđ juávkkuteivâdmijd.
Lasetiäđuh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissiost já Uvjâ-ohtâduvâst kávnojeh toi virgálijn nettisiijđoin.
Kove: Fabrizio Brecciaroli