Säämi parlament 50 ive vuáđudem juhlui Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist majebaargâ skammâmáánu 28. peeivi.
Juuhlán lijjii puávdejum Säämi parlament já Sämitige jesâneh sierâ valjâpoojijn, sämisiärváduv vaigutteijeeh, Suomâ staatâ já sierâ oovtâstpargopeelij ovdâsteijeeh sehe Sämitige pargeeh. Tilálâšvuođâ vuolgâttui meid striimam peht.
Ovdil tilálâšvuođâ älgim kyesih puohtii pyehtiđ Sämitiigán luhotuáivuttâstiervâttâsâidis, maid Sämitige saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijeeh valdii vuástá.
Juhletilálâšvuođâ ohjelm
Juhle vuossâmuu uási lehâstij Niko Valkeapää juáigusáin, mon maŋa Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso toolâi juhlesaavâ. Sun tiäduttij, et siämmást ko juhloo 50-ihásâš sämmilâš parlamentaarlâš pargo, lii arttâ juhlođ meid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Sun muštoot, et pooliitlii instituutio lasseen mij lep meid uási sämisiärvusist já meid ohtâvuođâst kuáimásân suvâidân, kielâidân, ärbivuáválij eellimvuovijdân já aassâmkuávluidân peht.
Tuomâs Aslak Juuso noomât meid puoh sorolumos tábáhtus säämi parlamentaarlii pargo historjást: taat lii vissásávt lamaš Bodø kirdemluhottesvuotâ ive 1974, mast nelji sämiairâskode jeessân jammii já sii lasseen val kyehti eres ulmuu. Taan juávhust lâi airâskode vuosmuš saavâjođetteijee Reidar Suomenrinne. Tuomas Aslak Juuso mield puáhtá-uv smietâdiđ, magareh eellimpargoh sii tuššâm keežild pacciigin porgâhánnáá. Tuomas Aslak Juuso ubâ sahâvuáru lii luuhâmnáál Sämitige nettisiijđoin. Sun muštâl Anarâš aavisân, et Sämitiggeest lii lamaš viehânáál pargo povdiimij, kyessilisto já ohjelm huksiimist. Sun tuáivu, et puoh ličij pyereest luhostum.
Suomâ staatâ sahâvuáru toolâi riehtiminister Leena Meri. Sun tiäduttij savâstis sämmilijd algâaalmugin já sii sajaduv ohtsâškoddeest.
Professor Veli-Pekka Lehtola toolâi sahâvuáru sämmilij parlamentaarlii pargo 50 ive historiikist. Taat saahâ lâi historjálii uáinust nuuvt maaŋgâpiälásâš, et Anarâš aavis almostit taam sierâ.
Ton lasseen tilálâšvuođâ vuossâmuu uásist jieijâs tiervâttâsâid puovttijn Taažâ já Ruotâ Sämitigeh sehe Nuorttâlij sijdâčuákkim. Saavâi kooskâst Ulla Pirttijärvi-Länsman juoigâi, Erkki Lumisalmi leuddai já Petter Morottaja livđui.
Purâdem já káhvástâllâm maŋa juhle nube uási algâttij sämmilâš uánihisfilmâ Muohtačalmmit (Muotâčalmeh), mii muštâlij Säämi luándust já noomâs mield muotâčoolmijn.
Ton maŋa tollui paaneelsavâstâllâm, moos uásálistii Säämi parlament já Sämitige airâseh sierâ poojijn: Pekka Aikio, Matti Morottaja, Juhani Nousuniemi, Klemetti Näkkäläjärvi, Tiina Sanila-Aikio já Anu Avaskari sehe Säämi nuorâirääđi ovdâsteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. Puohah ožžuu nelji miinut sárnumääigi, mii lâi uáli uánihâš puudâš maaŋgâi luvij ivij pargoi čielgiimân.
Pekka Aikio saavâst tehelumosin pajanij tot, et meid Suomâ peln koolgâi leđe siämmáámuđusâš organisaatio ko Taažâ já Ruotâ peln leijee puásuisämmiliih organisaatioh. Taat uđđâ organisaatio koolgâi ovdâstiđ sämmilijd, tastko mudoi tast ij lam ennustkin ävkki. Suu mielâst vuávámpargo lâi suotâs, mut sun muuštâš, et tallaa ääigi iä jur lam savâstâllâmskipáreh. Puárásub ulmuuh lijjii ton mielâ, et koolgâi kunnijâttiđ staatâ já ige ovdániđ meendu jotelávt.
Matti Morottaja pelestis arvâlij, et 50 ihheed láá livkkám jotelávt já et läävhih láá lamaš uánihááh, mut ko ennuv váldá uánihâš laavhijd, te ääših-uv ovdáneh. Sun muštâlij, maht mottoom laaitij tallaa saavâjođetteijee adai suu, mut liijká iävtuttij suu uđđâsistvaljim saavâjođetteijen.
Juhani Nousuniemi muštâlij, et sun lâi Säämi parlamentist tuše oovtâ paje, já sun luptij tom, et puohâin lâi huolâ sämikielâ puátteevuođâst já siäilumist.
Klemetti Näkkäläjärvi oonij sämipolitiik ultramaratonkaččâmin, vâi ääših ovdáneh. Suu ääigi teheliih ääših lijjii eromâšávt Säämi eellimvuáhán kyeskee ääših já Säämi ärbi. Kielâääših láá ain lamaš peevdi alne ubâ 50 ive ääigi.
Tiina Sanila-Aikio pelestis lii lamaš vuosmuš nissoon Sämitige njunošin. Sun noomât tehelâš äššin Kielâkäldee finnim já ton ruttâdem. Negatiivlâš äššin sun paijeed Jieŋâmeerâ rađe, mon sun jieš lâi vuástálistmin. Ašij oovdedmist sun kuittâg tiäduttij tom, et sämmiliih pargeh ašij oovdân oovtâst.
Anu Avaskari väljejui Sämitiigán ive 2005. Suu ääigi kuávdáš äšši lâi Saijoos huksim, já sun muštâlij, et sun puovtij vaiguttiđ mottoom verd sárgusáid já toos, magarin te Sajos loopâloopâst šoodâi. Sun lii meid halijdâm Anarâškielâ sänikirje pävirversion. Sun noomât meid tom, et Säämi kielâlaahâ poođij vuáimán, já ton ääigi sämikielâ máttááttâs vijđedem lâi äigikyevdil. Sun tiädut tom, et maaŋgâ ääšist sun lii karttâm huámášittiđ, et uáinuin vailuu anarâšah já nuorttâliih.
Anni-Sofian Niittyvuopio lii forgâ kiäsádittee Säämi nuorâirääđi saavâjođetteijee. Sun muštâččij savâstis koronaivij eromâšvuođâ. Sun tiäduttij tom, et tááláin nuorâin lii ennuv potentiaal já et sij láá tääbbin vissásávt val 50 ive keččin-uv.
Majemuu saavâ toolâi puásuialmai já toimâtteijee Aslak Paltto. Sun sáárnui eereeb iärrás tast, moin naalijn sämmilij ärbivuáváliih eellimvyevih láá aštum já ubâ ääigi káržum. Sun tiädut, et puoh ulmuin ij lah máhđulâšvuotâ vuáijuđ vuoigâdvuođáid, tastko piäiválii elimist-uv láá uáli ennuv háástuh. Lii huolâ kielâ sirdemist já tast, et piävdán puátá purrâmuš. Sämmilâš lii huolâst aašijn, maid válduaalmug ij ubâ huámmáškin.
Juhle ohjelm läiđejii tavesämmilâš Oula Guttorm, anarâš Heli Aikio já nuorttâlâš Heini Wesslin.
Juhletilálâšvuotâ Sajosist nuuvâi Säämi suuvâ lavlui, mon juhleviehâ láávlui čuožâd. Juhlepeivi nuuvâi eehidtilálâšvuotân, mii uárnejui Wilderness Hotel Juutuast. Eehidtábáhtus lâi áávus puohháid.
Koveh: Marja-Liisa Olthuis (läiđejeijeeh) já Fabrizio Brecciaroli (eres koveh)