Aanaar kieldâ tieđeet jieijâs päikkisiijđoin, et Laapi pyereestvaijeemkuávlu liäkká päikkipyecceiviäsu Avelân vyesimáánu aalgâst. Toimâ lii tuáhtár stivrim pyecceiviäsutásásii tipšo tuálvum pyeccee pááikán. Tipšo fálloo meid palvâlemaassâmsoojijn já táárbu mield päikkipyecceiviäsu tiilijn. Päikkipyecceiviäsu toimâškuát Avveel tiervâsvuotâkuávdáá seŋgâuásáduv ohtâvuođâst, já tot lii áávus jyehi peeivi tijme 7–21. Ulmen lii faallâđ muulsâiävtu pyecceiviäsust tipšomân teikâ uánidiđ pyecceiviäsust orroom já pyerediđ pyeccee toimâlii tiervâsvuotâtile já eellim kvaliteet.
Palvâlusah pyevtittuvvojeh vuosâsajasávt Aanaar kieldâst ässee paijeel 16-ihásaš pyecceid. Päikkipyecceiviäsu toimâkuávlu lii miäruštâllum suullân 50 kilomeetterân Avveel tiervâsvuotâkuávdáást, mut tuáhtár arvâlus já resursij mield täst puáhtá spiehâstiđ. Avveel tiervâsvuotâkuávdáá njunoštuáhtár Outi Liisanantti muštâl Anarâš aavisân, et tehelâš ulmen lii kuittâg adeliđ päikkipyecceiviäsutipšo vijđásub kuávlust, joba Kaamâsist.
Päikkipyecceiviäsu pyecceeh láá puácuvuođâ aakuutlii tiileest, teikâ aakuutlâš tipšomtárbu puáhtá leđe meid jo tyehin. Pyeccee vajo já päikkitile kalgeh kuittâg leđe tagareh, et tipšom päikkipyecceiviäsust lii máhđulâš. Tipšo pištá prinsiiplávt maksimaallávt kulmâ oho, mut palliatiivlii tipšo teikâ miäđuštemtipšo piišton iä lah magarehkin raijiittâsah. Päikkipyecceiviäsutipšo lii rijjâtátulâš pyeccei já tot uárnejuvvoo pyeccei rahtum tipšovuávám mield.
Avveel tiervâsvuotâkuávdáá njunoštuáhtár Outi Liisanantti muštâl, et sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö ávžoo päikkipyecceiviäsutooimâ. ”Mist lii lamaš jo maŋgâ ive tuoivân taat toimâ, já luhhoost toos láá tääl sehe ruttâdem et pargeeh”, sun illood.
Päikkipyecceiviäsust adeluvvojeh čuávuvááh tipšoh:
– Morčessuonâ siskáldâs tipšoh já liškevuálásiih tipšoh tego antibioottipšoh já kolgos pieijâm suonân
– Uánihâšáigásii tipšo vättee haavij tipšom
– Palliatiivlâš tipšo adai puárránhánnáá pyeccee tipšo sehe miäđuštemtipšo adai eellim loppâpaje tipšo
– Eres tipšoh tego puohmuđusiih injektiotipšoh sehe čáittusij väldim
Outi Liisanantti muštâl, et tiervâsvuotâkuávdáá pargo kiäppán merhâšitteht, tastko antibioottipšom já tien tiegáreh tipšomeh adeluvvojeh päikkipyecceiviäsust. Sytostaateh adeluvvojeh kuittâg-uv val tuáistáážân poliklinikist. Seŋgâuásáduv seŋgâsajeh kiäppáneh kulmâlovčiččâmist kulmâlohán päikkipyecceiviäsu tooimâ keežild, tastko päikkipyecceiviäsu pargeeh puátih uásáduvâst já tárbu uásádâhtiipšon oro uccomin. Uásáduvâst kyehti pyecceiviste muttojeh päikkipyecceiviäsu toimâsaijeen. Tipšokapasiteet lii Outi Liisanantti mield väädis ettâđ, tastko pyeccei fyysisâš saje já tipšo pišto já vätteevuotâ vaigutteh toos čuuvtij. Sun iätá, et prinsiiplávt puátteevuođâst peivivuárust porgâv kyehti tipšoo já ijjâvuárust ohtâ tipšoo.
Päikkipyecceiviäsu palvâlusâi hadeh ihán 2023 láá meridum čuávuvávt:
– Tipšoo elâččem pääihist: 12,20 eurod
– Tuáhtár elâččem pääihist: 19,20 eurod
– Pirrâmpeeivi máksu maksimaallávt: 36,60 eurod
– Máksu ana sistees tipšovuávám miäldásijd talkkâsijd já tipšomtarbâšijd
Lasetiäđuid päikkipyecceiviäsust adelává Avveel tiervâsvuotâkuávdáá njunoštuáhtár Outi Liisanantti (puh. 0400 699330) já pyecceitipšoo Katja Bogdanoff (puh. 040 5796982).
Käldeeh:
– Inarin kuntaan avataan kotisairaala toukokuussa 2023 (www.inari.fi)
– Avveel tiervâsvuotâkuávdáá njunoštuáhtár Outi Liisanantti sahhiittâllâm
– Šleđgâpostâ pyecceitipšoo Katja Bogdanoffist
Kove: Katja Bogdanoff