Maaŋgâs láá molsom táválii kusâmielhi haavvârmiälkán, tastko tot lii eettisub já ekologisub. Puohah iä smietâ, ete haavvârmielkki lii riskâ paanij tiervâsvuotân.
”Haavvârmielhist láá ennuv sukkâreh, ađai tot lii háitulâš paanijd tego mii ihenis eres sukkârheerskuid. Mun jieš leškiistâm haavvârmielhi kááhván, já ovdâmerkkân juhâmuš, mon mun juuvâm, siskeeld 4,5 graamâ sukkârijd čyeđe graamâst”, iätá pänitalhâstiettuu tuáhtár Päivi Siukosaari.
”Haavvârmielhi valmâštâsâst šaddeh rijjâ sukkâreh, moi tiervâsvuođâvaikuttâsah láá siämmáálágáneh ko vielgis sukkârist. Ađai haavvârmielkki siskeeld luándulii sukkâr veikkâ pyevtittâsâst ličij Ij lasettum sukkâr -tekstâ.”
Ferttiiččij-uv pänituáhtár mield haavvârmielhi kevttimist käähvist talle luoppâđ ollásávt?
”Paanij tiervâsvuođâ tááhust ličij pyeremus juuhâđ käähvi nuhtán, mutâ maaŋgâs lijkkojeh juuhâđ käähvi sukkâráin teikkâ mielhijn. Kusâmielhist iä lah rijjâ sukkâreh tegu haavvârmielhist. Haavvârmielhi puáhtá kuittâg juuhâđ, mut tast finnejum sukkâreh rekinistojeh fáárun peeivi sukkârfinnimmiärán.”
”Avžuuttâs lii, ete uážžu puurrâđ enâmustáá 50 grammâd já mielâstubbooht 25 grammâd peeivist. Sukkâr puáhtá uážžuđ peeivi ääigi huámmášhánnáá ovdâmerkkân keccupist teikkâ sääpist.”
Jis haalijd juuhâđ haavvârmielhi, te moos te kolgâččij kiddiđ huámášume, ete päänih iä kierdâččii hirmâd ennuv?
”Pänitiervâsvuođâ uáinust uážuččij juuhâđ monnii eres juhâmuš ko čääsi enâmustáá vittii peeivist. Te ij kannat juuhâđ käähvi kuás peri, pic káhvástâllâmpuudâ kannat ovtâstittiđ ovdâmerkkân iiđeedpittáin teikkâ peivimálásáin.”
”Tehálumos äšši tiettiđ lii, ete käähvi haavvârmielhijn lii siämmáš äšši ko käähvist ličij sukkâr. Te talle ij koolgâ jurdeđ, ete tom puávtáččij šloggâđ veikkâ mon ennuv.”
Käldee:
– Kauramaidon sisältämä sokeri saattaa yllättää – ”Haitallista siinä missä mikä tahansa muukin sokeripitoinen herkku” (www.hs.fi)
Kove: StockSnap (Pixabay)