Luámumäđhistân Saksaast mun puurrim vuosmuu keerdi eellimstân viirijáá piärgu. Mun ferttejim uuccâđ ton saksakiel noomâ sänikirjeest, tastko nommâ lâi munjin oomâs: Wachtel. Hollandkielâlâš nommâ kwartel lâi kale munjin uápis. Mun ferttiim mieđettiđ, et jiem lam ovdil puurrâm nuuvt njaalgâ lodepiärgu. Tušij tiet iä ulmuuh rammuugin, et tot lii ”hiärái hersku”. Mun tuđhâškuottim, mon ennuv taah smavvâ käniloddááh láá já maht taid kalga pivdeđ. Taan loddeest sehe piärgu já maneh kiävttojeh ravâdin.
Luánduviđá lodden Suomâst viirijááh iä lah táváliih: tááláš nääli lii áárvu mield 100–500 paarrâd. Lodde lii Suomâst čuuvtij uhkevuálásâš já rávhuidittum. Muu nube-uv päikkienâmist, Vuáládâhenâmijn, taat lodde lii rávhuidittum. Taat tiätu kale piejâi muu smiettâđ uđđâsist, moin naalijn te herskustâllâđ täst ovdâskulij. Mut mun luuhim ain ovdâskulij. Mun poottim tiettiđ, et Koskâ-Euroopist tarhaamân lii väljejum viirijái vyelišlaajâ, jaapaanviirijâš, já taan vyelišlaajâst láá aainâs-uv 11 vyelivariantid. Muu purrâmušâst návt tärhis jyehim ij lamaš, pic pakettist luuvâi tuše Wachtel ađai viirijâš. Taat jaapaanviirijâš-uv lii kiäppánmin luándust, mut tot ij val lah uhkevuálásâš.
Mun kavnim Marianne Hautsalo kirje Viiriäisten kasvatus sehe Siltajoen sirkus -blogisiijđo, main mun luuhim viirijái tarhaamist. Mun poottim tiettiđ, et viirijááh tarhajuvvojeh já šoddâduvvojeh uáli ennuv já et viirijái šoddâdem lii älkkee. Taid lii jotteel šoddâdiđ tondiet ko nuorâ lodde monniiškuát jo 6–8 oho puárisin, já ores lii njuovvâmtiädustis jo 3–4 mánuppaajeest.
Tipšo tááhust viirijâš lii tego kääni-uv, mut viirijâš lii hirmâd čepis kirdee. Kárgáámeh láá-uv viirijái tolâmist ulmuu uáinust huolâstutteemus äšši. Taah lodeh iä lah oskoliih jieijâs eellimpirrâsân, iäge toh älkkeht čonnâsuu ulmui iäge sajan. Jis viirijâš uážžu máhđulâšvuođâ kárgáđ, te tom lii uáli väädis orostittiđ. Máhđulávt tom puáhtá puorijn luhhoin hokâttâllâđ maassâd heeki aldasáid kuođđum purrâmušlittijn. Viirijâš lii tiätuäŋgiris loddááš, nuuvt et maŋgii ton uáivi viggá heekist olgos. Jis eidu talle paaldâst lii vahtiimin miinii piäđuid, te uáli älkkeht viirijâš moonât uáivis. Viirijááh láá viehâ uceh, te toh čäähih pyereest eelliđ heekist, mon ohtâ kääni tiävdáččij jo ohtuu.
Viirijááh mannejeh smavvâ, kirjáás moonijd, moi raavvâdárvu lii stuárráb ko känemoonijn. Nuuvt kanij ko viirijái-uv monij smaakân vaaigut čuuvtij lode raavâd. Viirijááh iä táválávt monnii piervâlân, pic mottoom rávhálii sajan monnii tiiŋgâ vuálá. Motomeh sättih kale monniđ jotelávt kačâdijnis-uv. Jyehi tááhust heekih, main láá vuovâs čiähusajeh, láá šiev sajeh monniimân, já lodeh láá mudoi-uv luholuboh taggaar saajeest.
Keessiv viirijáid lii pyeremus toollâđ olgon, já toi heeki puáhtá sirdeđ 2–3 oho kooskâi, nuuvt et lodeh peesih šnuákkuđ vorâs suoinijd. Tälviv toh piergejeh pyereest olgon suullân puolâšij räi, ko peri toi čääci lii sudes já luudijn lii lieggâ saje, moos peittâdâttâđ. Njuoskâs toh killájeh hyeneeht meid keessiv, ađai toh älkkeht kalmojeh já puáccájeh leencun.
Jis viirijááh tálvástâleh känipuvreest, te talle lii pyeri huksiđ seeini paaldân heeki, mii lii tipšoo muáđoi aloduvâst. Viirijááh lojoh mottoom verd talle ko toh uáinih ulmust moijájeijee muáđoid iäge tuše lappâdjottee kumikammuid.
Ravâdis tááhust viirijâš ij čuuvtijgin ranttuustâl: tot porá masaba puoh. Motomeh spiekâstuvah kuittâg láá: sipulijd, koškeheertâid já avokado toid ij pyevti faallâđ. Kalkkâ já proteiin ravâdist kalgeh leđe ennuv. Känefuođâr tohhee pyereest viirijáid, mut meid jieijâs šiljoost kávnojeijee piämmu já šiiveettáálu šoddâdmeh láá siämmáá pyereh. Ovdâmerkkân fijnásubbon millum teikâ piimeest käsittum haavvâr teikâ ohra tohhejeh pyereest. Millum heertâin viirijááh finnejeh ennuv protein. Heertâid puáhtá käsittiđ čäcikuáškánjâšâst ovdil faallâm. Fallum šaddoid puáhtá tälviv vala tuoldiittistiđ, já lieggâ šadoh išedeh-uv luudijd kolmâsist piergiittâlmist. Viirijái máirá taarbâš meid čunnuid, moh pyehtih leđe siämmáámuđusiih ko čunoikaasâ čunnuuh.
Viirijááh rähisteh lávgum. Toh sättih lávguđ puurrâmčunnuin, muldeest, fuođârist teikâ mast peri. Toh rähisteh putesvuođâ.
Talle puátá vala loppâ já lopâttem. Taan ohtâvuođâst mun jiem uáivild mainâs loopâ, pic tom págulii, mondiet viirijááh jo tarhajuvvojeh. Taat uási páácá must taan tove luvâhánnáá. Amahân te tom-uv motomin ferttee luuhâđ, jis viirijái šoddâdeijen motomin äšši lii äigikyevdil. Mun čuávuváá kävppireisustân ostim kuittâg nube-uv tove viirijáá. Tánávt tom págulii loopâ lâi-uv jo čuuvtij älkkeb tuhhiittiđ: valmâšin čuoppum pittán, pakettist.
Käldeeh:
– Viiriäinen (luontoportti.com)
– Kwartel (www.vogelbescherming.nl)
– Viiriäisten kasvatus – Lyhyt johdanto pienten kanalintujen maailmaan (siltajoensirkus.blogspot.com)
Kove: Marja-Liisa Olthuis