The Arctic Circle ‑ornijdume, mii fáálá aalmugijkoskâsii vuáláá arktisijn aašijn savâstâlmân, ornij njuhčâmáánu 3.–4. peeivi Roomast Polar Dialogue ‑savâstâllâm oovtâst Italia aalmuglijn tutkâmraađijn (Consiglio Nazionale delle Ricerche, CNR).
Arktisâš kuávlu lii paijeen Italia ekonomia-agendast. Suomâ olgominister Elina Valtosii kolliistâllâm Roomast puovtij uáinusân strategisii aldanem, mii olá kukkeláá ko diplomatia. Kolliistâllâm ääigi sun uásálistij oovtâst italialijn virgekuoimijnis Antonio Tajanijn irâttâsfoorum jurbâ peevdi savâstâlmân já CNR Polar Dialogue ‑tilálâšvuotân. Italia já Suomâ heiviitteh oohtân arktisijd toimâmvuovijdis já rááhtuslijd toimâttemsalvânijdis, vâi toh oovtâst västidiččii torvolâšvuođâ, innovaatio já killeelvuođâ hástoid mii plaaneet herkis kuávlust.
Kieskâd uđâsmittum aalmugliih strategiah
Pooliitlâš raami lii sehe voorâs já merhâšittee muádi-uv suujâst:
– Suomâ tuhhiittij uđđâ arktisii strategias skammâmáánust 2025. Tast tiäduttuvvojeh infrastruktuur torvolâšvuotâ, tavekuávlu jotteemkiäinui suoijim já vädis tiilijd heivejeijee teknologiai ovdedem.
– Italia tuhhiittij uđđâ arktisii strategias uđđivemáánust 2026 já vijđedij aalmuglii rooli tieđâlii tutkâmist, ovdánâm tamppâhuksiimist, energiast já rááhtuslii ohtsâšpargoost Tave-enâmijgijn.
Koččâmuš lii kyevti eresmuđusii mut nubijdis tievâsmittee eennâm aldanemvyevist. Helsig tiädut resiliens já torvolâšvuođâ, ko vist Rooma ovtâstit tiettuu, ráhtulâšvuođâ já ekonomisii diplomatia.
Rááhtusliih toimâttemsalvâneh pajedum savâstâlmijn
Suomâ airâskodde puovtij Rooman kyehti noonâ máttusyergi: merâráhtulâšvuođâ – eromâšávt jieŋâcyevkkejeijeid, poolaarnavigistemsysteemijd já teknologisávt ovdánâm sááđhuid – sehe áimu- já piäluštemráhtulâšvuođâ, moh tuáimih sensorijgijn, kybertorvoin, avioniikáin (kirdemist kevttum elektroniikáin, toim. huám.) já eromâš korrâ pirrâsáid heivejeijee kyehtikiävttuteknologiaigijn.
Italia ovdâsteijeeh lijjii ennuv: nyevt kyehtlov irâttâssâd sehe Italia áimujotolâh- já ruttâdemsyergi ornijduvah. Taat visásmitij aldanemvyevi, mast ovtâstittojeh puovtâdemkapasiteet, ruttâdemvyevih já ekonomisâš diplomatia.
Valtonen: ”Mii enâmijn lii stuorrâ potentiaal”
Teivâdem ääigi Valtonen muštottij, et aalgâ poođij njuolgâ savâstâlmist Tajanijn:
”Kulmâ mánuppaje tassaaš mun savâstâllim minister Tajanijn kävppikoskâvuođâi nonniimist mii enâmij kooskâst. Tast šoodâi juurdâ irâttâsfoorumist, mii lii tääl olášum: kuulmâlovkuuđâ irâttâs já organisaatio ovdâsteijeeh čokkânii Rooman uuccâđ uđđâ veerdijd já miänástumemáhđulâšvuođâid.”
Minister tiäduttij ohtsâšpargo uáinust enâmustáá lopedeijee suorgijd – piäluštâs, komovuođâ, tiätutekniik, merânavigistem já digitaallii infrastruktuur – já meid muštottij, et Italia lii Suomâ kávcádin tehelumos tuálvummarkkân. Taat loho muštâl enâmij koskâsii kävppikoskâvuođâ nanoduvâst.
Valtonen čujottij meid geopooliitlijd teemaid, main sun savâstâlâi Tajanijn: Aldanuorttâ, Ruošâ uhke, Euroop uáinuseh já transatlantliih koskâvuođah.
”Veik Suomâ lii tavveen já Italia mäddin, te mii koskâvuođah láá aldasiih. Ko mij ovtâstittep navcâidân, te mij pyehtip juksâđ koŋkreetlijd puátusijd Euroop puátteevuođâ pyerrin.”
Arktisâš kuávlu strategisâš-ekonomisâžžân saijeen
Savâstâlmijn lâi ohtsâš uáinu: arktisâš kuávlu ij innig lah tuše tieđâlâš teikâ pirâskoččâmuš, pic tot lii merhâšittee saje Euroop rááhtuslii kištottâllâmnaahcân.
Kuávlu stäđisvuotâ vaaigut energia torvolâšvuotân, kävppikiäinoid, logistiikân já teknologisii ovdánmân. Tobdos máhđulâšvuođah láá eereeb iärrás uđâsmuvvee energia, šoŋŋâdâhnubástusâst cevzee infrastruktuureh, korrâ tiilijd hiäivulâš joto, kiäinutorvolâšvuotâ já šoŋŋâduv aicâdem.
Ohtsâš agenda puátteevuotân
Rooma teivâdem tuođâštij čielgâ táátu: huksiđ integristum toimâttemsalvânijd já ohtsijd haavâid toin naalijn, et ävkkin annojeh meid euroopliih ohjelmeh, moh láá uáivildum ekologisii sirdâšumán, torvolâšvuotân já kištottâllâmnavccáid.
Kieskâd uđâsmittum strategiai já ohtsii visio mield Italia já Suomâ viggeh tievâsmittiđ nubijdis arktisii kuávlu muttemist innovaatio, stäđisvuođâ já pištevâš ovdánem pyerrin.
Kove: Gianfranco Nitti