Majebaargâ 2.12. Puola president Karol Nawrocki vuáláčaalij laavâ, mii kiäldá čevđiellei kärdidem sirdumääigi maŋa ive 2033. Ovdil president vuáláčalluu iänááš aalmugovdâsteijeeh Puola parlamentist jienâstij kiäldum peeleest. Puola lii Euroop stuárráámus čeevđij pyevtitteijee-eennâm já maailm nubben stuárráámus Kiina maŋa.
”Taam miärádâs puolaliih láá vuárdám maaŋgâid iivijd. Tot čáittá mii mietieellim, mii ohtsâškode ovdánem já mii kunnijâttem puoh ellee iälulij háárán”, Nawrocki kommentistij miärádâs.
Laavâ mield uđđâ čevđikaardij vuáđudem kiäldoo, já puáris käärdih ferttejeh lopâttiđ tooimâs majemustáá ive 2033. Puola máksá sajanmáávsuid kärdideijeid. Mađe tolebáá kärdideijeeh lopâtteh käärdis, tađe stuárráb sajanmáávsu sij finnejeh staatâst.
Puola miärádâs maŋa Euroop enâmijn tuše Suomâ já Kreikka juátkih čevđikärdidem stuorrâ elleemerijguin. Puolast láá tääl vala 300 čevđielleikärdid, main šoddâduvvojeh suullân kulmâ miljovn čevđielled jyehi ive. Suomâst käärdih láá vuálá 300, já tain šoddâduvvojii suullân 800 000 čevđielled ive 2024.
Suomâ ovdâskoddeest kieđâvuššâmnáál lii Čevđikäärdih historján ‑aalmuglâšáánnum, mon láá čáállám vuálá paijeel 100 000 olmožid. Aalmuglâšáánnum ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst. Meid Euroop komissiost lii eidu tääl kieđâvuššâmnáál Fur Free Europe ‑aalmugáánnum, moin viggoo lopâttuđ čevđiellei kärdidem ubâ EU:st. Komissio addel lopâlii miärádâsâs ääšist puáttee kiiđâ.
Aalmugijkoskâsiih elleituáhtárlitoh väätih čevđiellei kärdidem kieldim
Eurooplij elleituáhtárij litto tuhhiittij skammâmáánust uáivilalmottâs, mast tot ávžoo merideijeid kieldiđ čevđiellei kärdidem čuávuváá love ive ääigi. Kulmâ aalmugijkoskâsii elleituáhtárlito láá vuáláčáállám uáivilalmottâs: Eurooplij elleituáhtárij litto (FVE), Eurooplij jiellâhelleituáhtárij litto (FECAVA) já Aalmugijkoskâsâš uccelleituáhtárij litto (WSAVA). Uáivilalmottâsâst váttoo čevđiellei kärdidem lopâttem maailmvijđosávt.
Elleituáhtárlitoh uáinih, ete čevđiellei kärdidem ij lah kilelis toimâ. Čevđiellei kärdidem paajeed ennuv huolâid ellei pyereestvajemist, já ton lasseen toimâ puáhtá uhkediđ merhâšitteht nuuvt aalmugtiervâsvuođâ ko pirrâs-uv. Biotorvolâšvuođâtooimâin huolâhánnáá čevđiellei käärdih láá ain‑uv máhđulij zoonoosij (ellein ulmuid já nubijkulij njuámmoo taavdâi) käldee, mii váátá ennuv taavdâi čuávvum, ellei tuššâdem já resursij kevttim.
Elleituáhtárlitoh ávžojeh merideijeid kieldiđ čevđiellei kärdidem čuávuvái love ive ääigi, luoppâđ kärdidum ellei čeevđij lyeštimist markkânáid sehe kieldiđ meid čevđipyevtittâsâi pyehtim kuálmádijn enâmijn. Ton lasseen iävtuttâs siskeeld táálunkuávlu iäláttâsâi tuárjum, kilelis muulsâiävttoid investistem já kuáhtulij sirdumaaigij asâttem.
Uáivilalmottâs agâstâlmijn iättoo, ete čevđielleeh, ađai ovdâmerkkân miiŋkih já supipennuuh, láá vildáás tâi pelivildáás šlaajah, moi maaŋgâpiälásijd lattim‑ já fysiologlijd táárbuid ij pyevti tuđâttiđ tááláin kaardijn. Agâstâlmijn čujottuvvoo meid kieskâd almostum Euroop purrâmâškálvutorvolâšvuotâtoimâttuv EFSA tieđâlii raportân, mon mield čevđiellei šoddâdem heekijn toovât elleid stuorrâ pyereestvaijeemčuolmâid.
Ovdil ko taat uáivilalmottâs almostui, meid Suomâ Elleituáhtárlitto lâi ettâm, ete tot tuárju čevđiellei kärdidem kiäldu.
Käldeeh:
– Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen (yle.fi)
– Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen (animalia.fi)
– Kansainväliset eläinlääkäriliitot vaativat turkistarhauksen kieltämistä (animaliamedia.fi)
Kove: Chuck Homler / Focus On Wildlife (Wikimedia Commons)