Suáđigilist leijee Sakatti maaŋgâmeetaalalmonem lii Anglo American -irâttâs mieldi stuárráb ko tolebáá jurdui. Geologisijn tutkâmušâin lii čielgâm, et almonem sáttá leđe ohtsis suulân 157 miljovn tonnid. Val kyehti ive tassaaš almonem stuárudâhárvu lâi 44 miljovn tonnid.
Sakatti ruukihaavâ jođetteijee Pertti Lamberg muštâl, et tiätu stuárráb almoonmist fáálá máhđulâšvuođâ ruukitooimâ lasseetmân.
Ive 2025 ääigi almonem lii kairajum tiimaantpooráin 242 kilomeetterid. Kuávlust láá meid tohhum hydrogeologisiih čielgiittâsah, pumppámiiskâstmeh já källeevuáđučielgiittâsah.
Lamberg iätá, et malmâvuárhá stuárrum puátá tast, et kuávlu lii tutkum eenâb, mut uđđâ tiäđuh iä mute tááláid vuáváámijd teikâ äigitaavluid.
Suátiráhtulâšvuotâ-uv lii perustum Sakatti ruuki metallijn, ovdâmerkkân veeškist, nikkelist já koboltist. Lamberg árvuštâl, et markkâneh juáhášuveh maailmpooliitlij aašij keežild. Euroopist puovtâdum metallij kojâldâh sáttá lasaniđ, jis suátiráhtulâšvuotâ ij haalijd uástiđ taid Kiinast já Ruošâst.
Sakatti lii ohtâ 16 occest, kiäh láá uuccâm EU-komissio haahân, mast komissio kärttee strategisávt tergâdis haavâid Euroop union kuávlust. EU asâttem mittomeeri lii, et 10 % tain mineraalijn, maid suáti- já komovuotâráhtulâšvuotâ taarbâš, ferttiiččij puovtâdiđ Euroopist. Lamberg osko, et platinummeetaaljuávhui já veeški tááhust Sakatti puovtâdâs pastaččij tevdiđ aainâs-uv 10 % mittomere.
Samuli Anttila
Käldee:
– Kaivosyhtiö: Sodankylän kaivoshankkeen arvioidut varannot nelinkertaistuivat – Lapin mineraalit kiinnostavat myös sotateollisuutta (yle.fi)
Kove: Alex Banner (Pixabay)