Sämieennâm käävci iveääigist kiđđâkeesi lii algâ uđđâ elimân. Čääsih kolgeh vuod jieŋâi suddâm maŋa, luándu ruonijdškuát kuhes täälvi maŋa já vyesih šaddeh. Puoh tábáhtuvá jotelávt, tastko aldaneijee keesi lii ain uánihâš. Šaddo- sehe elleekodde kalga kiergâniđ šoddâdiđ maailmân uđđâ suhâpuolvâ ovdil čuávuváá täälvi.
Vyesimáánust vuosij šoddâm lii jyehi-ihásâš merkkâtábáhtus. Mij vyerdip vuosmuu vyesi šoddâm jyehi tove siämmáá ennuv. Tot lii ilolâš peivi, ko kiiđâ vuossâmuš vyesi lii jieijâs čaagan šoddâm. Taan ive mii perruu vuossâmuš vyesi oinui vyesimáánu 6. peeivi. Čuávuváá vyesi mij uážuim vyerdiđ vala muáddi peeivi.
Vuosij šoddâm, mast vyesimáánu nommâ jiešalnees puátá, vuolgij taan kiiđâ kuuloold joton kuhháá jotkum kiđđâtäälvi keežild. Mut talle ko tot aalgij, te puoh tábáhtui jotelávt. Stuárráámus uási vuosijn šoddii pelnub oho ääigi.
Mii perrust vuoppâm algâttij poccui šoddâdem ääiđi siste, já mij juátkip taam ärbivyevi. Ääiđist šoddâdem hiättun lii tot, ete vuosijd puáhtá vittádiđ muáddi peeivi šoddâm maŋa. Vyesiáálduh finnejeh ulmuu aldavuođâst meid torvo piätuellei vuástá. Piätuvahâgijn ij tallegin pyevti ollásávt patâriđ, mut monâttâsah láá ucebeh.
Mij toolâim majemuu vittádempeeivi 26.5., mii lii uáli tooláá. Koskâttuvâi piäiváš paaštij, mut ton maŋa čuormâstij-uv. Čuormâstem maŋa piäiváš iiđij oppeet uáinusân, já jo muáddi peeivi ovdiláhháá urbádâm suáhiloostâi haajâ teevdij ááimu.
Muáddi tijme tolebiššáá vittádum vyesih álduidiskuin sehe motomeh vala kyeddee áálduh luáštojii keesi viettimân. Mij tuáivuttijm taid já jo ovdeláá rijjâvuotân luoštum poccuid torvolii määđhi kesikuáttumenâmáid.
Čuávuváá tove mij uáinip poccuid tuoddârist, ko mii ránnjáčaggekodde aalgât vyesimiärkkum kesimáánust. Mii peerâ meiddei uásálist toos já vittád vuosijd, moh iä kiergânâm šoddâđ vyesimáánust. Vuosij miärkkum tuoddârist lii siämmást puoh pyeremus kesiäigiájánâs, já tot oro pyerebeht-uv luámmun ko pargon.
Kirsi Ukkonen
Koveh: Kirsi Ukkonen