Kiđđâkeesi vyesih

Sämieennâm käävci iveääigist kiđđâkeesi lii algâ uđđâ elimân. Čääsih kolgeh vuod jieŋâi suddâm maŋa, luándu ruonijdškuát kuhes täälvi maŋa já vyesih šaddeh. Puoh tábáhtuvá jotelávt, tastko aldaneijee keesi lii ain uánihâš. Šaddo- sehe elleekodde kalga kiergâniđ šoddâdiđ maailmân uđđâ suhâpuolvâ ovdil čuávuváá täälvi.

Luándu ruonijdškuát

Vyesimáánust vuosij šoddâm lii jyehi-ihásâš merkkâtábáhtus. Mij vyerdip vuosmuu vyesi šoddâm jyehi tove siämmáá ennuv. Tot lii ilolâš peivi, ko kiiđâ vuossâmuš vyesi lii jieijâs čaagan šoddâm. Taan ive mii perruu vuossâmuš vyesi oinui vyesimáánu 6. peeivi. Čuávuváá vyesi mij uážuim vyerdiđ vala muáddi peeivi.

Kiiđâ vuossâmuš vyesi

Vuosij šoddâm, mast vyesimáánu nommâ jiešalnees puátá, vuolgij taan kiiđâ kuuloold joton kuhháá jotkum kiđđâtäälvi keežild. Mut talle ko tot aalgij, te puoh tábáhtui jotelávt. Stuárráámus uási vuosijn šoddii pelnub oho ääigi.

Mii perrust vuoppâm algâttij poccui šoddâdem ääiđi siste, já mij juátkip taam ärbivyevi. Ääiđist šoddâdem hiättun lii tot, ete vuosijd puáhtá vittádiđ muáddi peeivi šoddâm maŋa. Vyesiáálduh finnejeh ulmuu aldavuođâst meid torvo piätuellei vuástá. Piätuvahâgijn ij tallegin pyevti ollásávt patâriđ, mut monâttâsah láá ucebeh.

Ääiđi siste

Mij toolâim majemuu vittádempeeivi 26.5., mii lii uáli tooláá. Koskâttuvâi piäiváš paaštij, mut ton maŋa čuormâstij-uv. Čuormâstem maŋa piäiváš iiđij oppeet uáinusân, já jo muáddi peeivi ovdiláhháá urbádâm suáhiloostâi haajâ teevdij ááimu.

Čuormâstmin

Muáddi tijme tolebiššáá vittádum vyesih álduidiskuin sehe motomeh vala kyeddee áálduh luáštojii keesi viettimân. Mij tuáivuttijm taid já jo ovdeláá rijjâvuotân luoštum poccuid torvolii määđhi kesikuáttumenâmáid.

Vala kyeddee áldu

Čuávuváá tove mij uáinip poccuid tuoddârist, ko mii ránnjáčaggekodde aalgât vyesimiärkkum kesimáánust. Mii peerâ meiddei uásálist toos já vittád vuosijd, moh iä kiergânâm šoddâđ vyesimáánust. Vuosij miärkkum tuoddârist lii siämmást puoh pyeremus kesiäigiájánâs, já tot oro pyerebeht-uv luámmun ko pargon.

Kirsi Ukkonen

Koveh: Kirsi Ukkonen

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Etna lii oppeet rusomin – kirdemjotolâh Catania kirdemkiedist koskâlduttum

Nuorttâ-Sisilia tevdui koovjâin majebaargâ, tastko Euroop stuárráámus aktiivlâš tullâvääri Etna rusoi suullân käävci kilomeetterid ollâ kovjâpoolvâ Sisilia oolâ. Kovjâ laavdâi pirrâ Etna kuávlu, meiddei...

NASA vuolgâttij ráp-muusik Venusân, mätki piištij suullân 14 minuttid

Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttâh NASA vuolgâttij ovtâstumstaatâlii ráp-artist Missy Elliott pitá komovuotân. NASA tiäđáttâs mield radioanteneh Kaliforniast vuolgâttii Elliott pitá "The Rain (Supa Dupa Fly)"...

Ovtâstum staatâi tááláš president Joe Biden kiäsádât presidentkištoost

Ovtâstum staatâi 46. president Biden almottij miärádâsâstis aalmugân syeinimáánu 21. peeivi viestâpalvâlus X:st: "Tii presidentin toimâm lii lamaš muu eellim stuárráámus kunnee." Biden čaalij...

Piäluštâsvuoimij hárjuttâs tiävdá Aanaar meecijd suáldáttijguin syeinimáánu 22.–26. peeivi

Suomâ piäluštâsvyeimih uárnejeh jáágárpriikaat kiärgusvuotâohtâduv RYSKE-hárjuttâs Kaamâs já Njiävđám meecijn. Hárjuttâs álgá vuossaargâ, syeinimáánu 22. peeivi, já tot nohá vástuppeeivi, syeinimáánu 26. peeivi. Hárjuttâsân uásálisteh...

Eellim jorgálduvah Ukraina suáđi ovdâlinjáást – suomâruátálâš Ralf Sirén muštâl jieijâs fiäránijn rijjâtátulâš taištâleijen

Ralf Sirén lii pajeláhháá 30-ihásâš ovdedemhovdâ, kote parga uđâsmuvvee energia stuorrâirâttâsâst. Suu eellim lii lamaš eromâš, tastko sun lii soottâm rijjâtátulâžžân Ukraina suáđi ovdâlinjáást...