Aanaar markkân lávgu peeivipaštust, ko muoi Fabrizioin algâtteen toimâtteijeepargoidân Aanaar čuoigâmkištoin. Ij lah koolmâskin. Munnuu juurdân lii čuávvuđ almai 4 x 10 km viestâčuoigâmijd. Čuoigâmkištoh láá munnui váhá jiäráskittee äšši, tastko muoi iän lah ovdil porgâm valastâllâmtoimâtteijen. Muoi iän tuubdâ nuuvt pyereest čuoigâmmaailm mut halijdeen kal uápásmuđ toos. Mun tuubdâm jieččân ärgin ko iberdâm, et ferttiim kustoo ruokkâdávt savâstâlškyettiđ omâs ulmuigijn. Ko váhá lam hárjuttâllâm, te ij tot loopâloopâst lahkin nuuvt viärráá ko maid mun aalgâst lijjim jurdâččâm. Muštâlâm ulmuid, kiäh muoi Fabrizioin láán já et munnust lii kulmâ oho puáris aavis, moos muoi čalâččeen. Ulmuuh halijdeh tiettiđ munnust eenâb. Mun oopâm tiettiđ, et ulmuuh láá hirmâd ustevliih já lehâsteh munnui uuvsâ, halijdeh čäittiđ, maid sij pargeh já maht ääših sist tuáimih. Puohah halijdeh kován já adeleh sahhiittâllâm.
Säämi máttááttâskuávdáást
Na, mut algâttop aalgâst. Muoi polâstelleen vistig, et auton ij kavnuu parkkisaje. Ustevliih jotolâhstivrejeijeeh uápisteh munnuu Säämi máttááttâskuávdáá šiljoost uáppei parkkisajan. Tobbeen lii val ennuv saje. Tastoo muoi manneen siisâ kištokanslian, mii lii sajaidittum Säämi máttááttâskuávdáá váldutáálu aulan. Tobbeen muoi finnejeen Press-kilgool Heidi Herrasiist já Päivi Valikaisiist. Päivi Valikainen muštâl, et sun lii mottoom verd kiergânâm čuávvuđ čuoigâmijd.
Säämi máttááttâskuávdáá viäskárist muoi teiveen Satu Gahmbergáin, Säämi máttááttâskuávdáá värirehtoráin. Muoi koijâdeen, maht kištoh láá vaiguttâm máttááttâskuávdáá aargân. Puoh tuáimá aaibâs sii škoovlâ paaldâst. Satu Gahmberg muštâl, et kištokanslia lii tuođâi sii aulast, já meiddei sii Heerskuh-raavvâdviäsust puáhtá uástiđ purrâmuš. Dopingtestâsaje lii väldidâm Laasikuáđi já nube peln táálu tuáimá savehij vuoidâmsaje.
Kilgoleh čiäpáttist muoi šaddeen tállân olmâ toimâtteijen, veik muoi iän lamaškin muštám almottittiđ jieččân tábáhtumán. Lam čiävláá jieččân toimâtteijeevuođâst, masaba jieš-uv pehtilis čyeigee, moh annojeh suullân gladiaattorin.
Veik kalga-uv elâččiđ hiivsigist, te dopingteestân ij luhhoost lah tárbu. Muoi kalgeen jo toommâđ stadionân vâi kiergâneen sahhiittâllâđ ulmuid.
Stadionist
Muoi väzzileen kištosajan, Inarin yritys stadionân. Parkkisaje lii tievâ autoin, já autoi tyehin mun kuulâm almaakuáhtá sárnumin ruotâkielâ. Mun koijâdistám sunnust tállân ruotâkielân, et áiguv-uv suoi-uv čuoigâđ. Suoi västidává, et iävá suoi ááigu čuoigâđ, mut suoi lává fáárust IF Minken čyeigei huolâttâsjuávhuin. Suoi lává Ronny já Bengt.
Ronny já Bengt tubdâv tállân hyelkkivuođâ, tastko suoi lává ruotâkielâliih já lává ucceeblovvoost kielâinis siämmáánáál ko sämmiliih-uv. IF Minken lii puáttám Anarân Nykarlebyst (Uusikaarlepyy) neljijn juávhoin. Nisoneh láá eidu finnim viestâ iiđeedláá valmâšin. Sii vuosmuš juávkku lâi šoddâm ovcádin, já nubbe juávkku lâi 18:d. Suoi muštâlává, et sist lii fáárust nuorâ juávkku. Suoi povdiv munnuu keččâđ huolâttâsreka, kost lii eidu lopâttuumin savehij vuoidâm. Kijttevâžžân muoi manneen siisâ.
Reka ulguubeln čuážžu juávhu hovdâ Mats Johanson saveheh kieđâst.
Mats Johanson muštâl, et sun vuáidá savehijd já huolât čyeigein. Sun muštâl, et onne rekkaast láá viiđâs vuoidâmin savehijd. Mun tiäđust-uv halijdâm tiettiđ, maht puoh vuoidâmist tábáhtuvá. Mats Johanson muštâl, et ovdil kišto čyeigeeh testajeh savehijdis. Savehijd ferttee maŋgii testađ. Kištopeeivi čyeigeeh testajeh iđedist vittâ, kuttâ jotteelvuođâ jieijâs saveháid. Onnáá čuoigâmist lává kyevtis čuoigâmin ärbivuáválijn stijláin, nuuvt et cuápci-uv ferttee testađ já tom še, moh savehijd láá tuárvi joteleh cuápci lasseen. Tastoo čyeigeeh finnejeh kyehti saaveehpaarâ, maid sij kalgeh verdidiđ koskânis. Ton paarâst čyeigeeh tastoo väljejeh olssis hiäivulii saaveehpaarâ kiišton. Vuoidâmtiimi lii onne vuoidâm ohtsis 100 saaveehpaarrâd.
Tastoo Mats Johanson läiđee munnuu siisâ huolâttâsreekan. Tobbeen savehij vuoidâm lii eidu nuhâmin já kištottâlleeh láá puátimin viežžâđ savehijdis. Taat nubbe vuoidâmmiäštár lii Johan Öhberg.
Johan leikkuš, et sun ij nuuvt kuhháá lah vuoidâm savehijd, tuše 40 ihheed. Tastoo mun läiđejuum pyerebeht siisâ, já kuálmád vuoidâmmiäštár čaittâl munjin savehij pone. Sun čielgee, et kaskoo saaveeh lii ponneest kovos, váhá tego auto riggein-uv. Taat saje tuáimá tego vuoidâs. Kaskoo saaveeh lii cuápci já tastoo kovossaje puáhtá savehân jotteelvuođâ.
Tastoo siisâ reekan puátá nuorâ nissoončyeigee. Sun tiervât ustevlávt. Sun lii Anni Alakoski Kainuun Hiihtoseurast.
Anni áásá Vuokattist. Sun lii iiđeedláá čuoigâm viestâ já suu juávkku lii šoddâm niäljádin. Mun koijâdâm, maht te čuoigâm lâi teknisávt moonnâm. Sun iätá, et mudoi pyereest mut Anarist láá suu mielâst lusissiähá čuoigâmlätteeh. Miätáluvâin vyeimih kiergâneh suu mielâst váhá maccâđ, mut lätteeh muhâttâlleh hirmâdávt, nuuvt et kalga ubâ ääigi leđe várugâs. Sun smiättá, et pasepeeivi lii love kilomeetter čuoigâm já ton ääigi lii ennuv vuástálâh. Tuáivuttâm sunjin ennuv luho kiišton. Sun kijttâl já liivket olgos rekkaast.
Muoi Fabrizioin še vyelgeen olgos já kijttâleen sahhiittâlmist. Reka ulguubeln muoi teiveen kuovttijn nuorâ almain, kiäh lává eidu rahttâtmin almai 4 x 10 kilomeetter viestâ čuoigâmân. Suoi lává Joonas Sarkkinen já Verneri Suhonen. Joonas Sarkkinen čuáigá Puijon Hiihtoseurast já sun aalgât Puijon hiihtoseura viestâ. Muoi iän val tieđe tom, et Puijon hiihtoseura finnee pronssimiitaal viestâst. Verneri Suhonen vist oovdâst Hollolan urhelijat -46 juávhu, mii čuáigá sajan 31. Suoi puáttiv kován Anarâš aavisân.
Keččeeh
Muoi uáineen ennuv uápisulmuid. Kaija já Heikki Paltto lává puáttám keččâđ kištoid.
Muoi teiveen meid anarâšâigijn. Petra Kuuva ij tubdâm ovddiist Jenni Satokangas. Zuzana Skálová lii meid taan ive anarâškielâ uáppee Säämi máttááttâskuávdáást tego Jenni-uv. Kištoin puáhtá tastoo uápásmuđ omâs kielâsárnoigijn. Tot lii šiev merkkâ, jis ij innig tuubdâgin puoh kielâsárnoid.
Viestâ
Viestâ jieš álgá tijme 13. Viehâ jotelávt čyeigeejuávkku vana tego ciimcahpäddi. Jotelumoseh maneh, mut kale puohah peesih moolâ räi.
Viestâ vuosmuu uásist molsomân puátá vistig Taivalkosken metsä-veikot -85 čyeigee Heikki Korpela. IF Minken 1 -juávhu čyeigee Kalle Paranteinen lii kuođâldum sust 6,4 sekuntid. Kuálmádin molso Pohti skiteam 1 čyeigee Juuso Mäkelä.
Nube molsomist mitalisteh láá jo mitalist kiddâ. Vuosmužžân molso Jämin jänne čyeigee Ristomatti Hakola. Jiäráskitteemus lii čuávvuđ Puijon hiihtoseura, mii vuossâmuu viestâuásist puátá molsomân ovcádin Joonas Sarkkisáin, kiäm muoi sahhiittâláim, mut Iivo Niskanen paijeed juávhus hirmosčuoigâmijnis nubben aaibâs muádi saaveehmito tuáhá Ristomatti Hakolast.
Kuálmádin molso Imatran urheilijai čyeigee Ville Ahonen.
Kuálmád molsomist vuosmustáá molso Jämin jänne čyeigee Markus Vuorela. Nubben molso Puijon hiihtoseura čyeigee Perttu Hyvärinen já kuálmádin Imatran urheilijai čyeigee Remi Lindholm.
Niäljád uásist Puijon hiihtoseura aŋkkur Arttu Heikkinen vuálgá 0,9 sekuntid Jämin jänne čyeigee Lauri Lepistö maŋa já tuálá saijees pelimáátkán, mut talle Lauri Lepistö kuáđá iärásijd já Imatran urheilijat -seervi aŋkkur Miro Karppanen mana Puijon hiihtoseura aŋkkurist Arttu Heikkisiist lappâd.
Loppâloopâst Jämin jänne vuáittá viestâ juávhoin Aku Nikander, Ristomatti Hakola, Markus Vuorela já Lauri Lepistö. Nubben šadda Imatran urhelijat juávhoin Olli Ahonen, Ville Ahonen, Remi Lindholm já Miro Karppanen. Kuálmádin šadda tastoo Puijon hiihtoseura juávhoin Joonas Sarkkinen, Iivo Niskanen, Perttu Hyvärinen já Arttu Heikkinen. Mun jieččân vááimust jurdâččâm IF Minken -juávhu, mon huolâtteijeeh valdii munnuu Fabrizioin hirmâd ustevlávt vuástá. Sii juávkku 1 čuáigá kuđâdin.
Viestâ vuáittám juávkku puátá kován Anarâš aavisân.
Muoi Fabrizioin päcceen val väldiđ motomijd kuuvijd já keččâđ palhâšumij jyehim.
Vyelgidijn muoi teiveen jotelávt vala Kari Kyröin, kote lii Inarin yritys -seervi nestor. Sun muštâl, et Inarin yritys lii porgâm jo kyehti ive SM-kištoi oovdân. Sij algâttii huksiimijgijn jo ihe tassaaš, já talkoojuávkku lii čokkânâm jyehi oholoopâ suunâttâllâđ já sárnuđ já orniđ. Aanaar kieldâ lii lamaš fáárust já meiddei eres valastâllâmseervih. Puoh lii pyereest luhostum kištoi orniimist. Ubâ Suomâ oro lemin tast siämmáá uáivilist. Kištoh láá toimâm tego láá kolgâm-uv, já miiba te ličij pyereeb mááinus Anarân ko luhostum já mieláidpäccee kištoh.
Kijttoseh puohháid, kiäid muoi láán peessâm sahhiittâllâđ já kuvviđ Anarist!
Koveh: Marja-Liisa Olthuis