Uárjáábel almeest láá jo muáddi peeivi oinum aldaluvâi muáddi kirkis čuovâ, moh iteh piäiváá lyeštim maŋa. Taah láá planeteh Jupiter já Venus, moh láá njuhčâmáánu 1. peeivi aldemustáá nubijdis. Aldemui peivij toh jo käidiškyeteh nubijnis, mut toh liijká uáinojeh miäldáluvâi val muáddi oho. Ursa mield taah planeteh uáinojeh pyereest meid Suomâst.
NOS-uđđâseh muštâleh, et täsnitiettee Theo Jurriens (Rijksuniversiteit Groningen) mield ”alda” lii komovuođâst relatiivlâš toopâ: tuođânálásávt taah planeteh láá puoh aldemustáá oinuudijnis-uv vala čuođij miljovnij kilomeetterij keččin nubijnis, veik ulmuu čaalman toh oroh-uv lemin masaba ohtâ täsni teikâ aaibâs jo miäldáluvâi. Sun sárnu optisii seemist.
Jurriens muštâl NOS-uđđâsáid, et njuhčâmáánu 1. peeivi räi Jupiter lii paajeeb plaaneet já Venus vyeleeb. Talle taah láá nuuvt aldaluvâi, et čaalman uáinoo masaba tubletäsni. Njuhčâmáánu 2. peeivi já ton maŋa planeteh käidiškyeteh nubijnis, já tile muttoo. Talle Venus paijaan paajeeb planetin.
Jurriens mield planetij puáttim näävt alda nubijdis lii härvinâš. Čuávuváá tove taat siämmáš almoon uáinoo eehidalmeest eskin vááijuv 20 ive keččin, ive 2040.
Käldeeh:
– Tähtitaivas nyt (www.ursa.fi)
– Twee heldere lichtpunten in de hemel: Venus en Jupiter ’kussen’ elkaar (www.nos.nl)
Kove: Thomas Breher (Pixabay)