Jyehi tove ko mun iiskâm čäälliđ suomâkielân maidnii anarâškielâst, te lohhee vuárdá, et ličij pyeri čäälliđ maidnii kielâ tiileest já ton uhkevuálásâšvuođâst. Mun čäliškuottim tágárijd čalluid jo 1990-lovvoost, ige loppâ lah uáinusist. Taam oovtâ já siämmáá uáinu paimâmân mun lam jo tulkkâm. Iä-uv ulmuuh valagin tieđe ääšist eenâb? Lii-uv tuođâi-uv nuuvt, et jyehi áinoo čallust eenâblovokielâ sárnoid kalga čuovviittiđ anarâškielâ uccevuođâst, hiäjus kielâtiileest já veikâ magarijn unohis aašijn? Tágáreh negatiivliih uáinuh tuálvuh čäällimmoovtâ já kielâ kevttimmoovtâ. Tágárijd čalluid já artikkâlijd mun jiem innig čääli.
Maggaar te lii tulhâttetteevuođâ vyestikeeči? Muu mielâst tot lii mohtâ čäälliđ anarâškielâst maidnii positiivlijd, kevttiđ naavcâid toos, et muštâl kielâst já kieláin eenâb-uv ko tuše sárnoostatistiikist já sárnumkuávlust já kielâ iäláskitmist. Taan ääigi láá ennuv sajeh, kost rugâstiđ almolijd tiäđuid kielâst, jis lohhee lâš tain čuuvtij perustum. Taat lii meid siämmáš äšši, mast mun ožžum cuáigudmijd jieččân náguskirjeest, ko jiem halijdâm muštâliđ kielâ tiileest maiden. Mun vuordim meendu ennuv lohhest.
Veik anarâškielâ ij liččiigin mihheen stuorrâ maailmkielâid, te liijká tááláá aavispargoost lii šoddâm munjin rähis äigiájánâs. Anarâškielân lii hävski čalâččiđ ääšist ko ääšist. Lii pyeri tieđettiđ veikâ tast, et ulmuuh kaškeh tomattijd nubijdis niiskán Espanjast, tego uđđâ njunoštoimâtteijee Valtteri Valkeapolku čaalij kieskâd. Mun mielâstân luvâččim eenâb-uv ulmui fiäránijn sämikielân veik Aanaar argâ ‑blogist.
Mun lijkkuum meid fiktio čälimân. Eromâšávt párnáimainâseh láá šoddâm munjin rähisin – amahân te tondiet, et uccen mun jieš luuhim ennuv mut jiem puáhtám luuhâđ sämikielân, ige sämikielân luuhâm kihheen munjin máttááttâmgin. Tot lâi tot äigi. Tääl te mun lam väldimin vaahâg maassâd. Halijdâm jieš-uv kuullâđ uánihâš eehidmainâsijd. Mun lijkkuum meid čäälliđ scifi, já eromâšávt komovuotâteema lii munjin räähis. Tien fáádán mun vala ááigum maccâđ.
Sämikielâlii kirjálâšvuođâ čälimist lii ohtâ huolâ: toos kolgâččij älkkeebeht finniđ ruđâlii torjuu. Vaidâlitteht kale kirjij vyebdimmarkkâneh láá kääržih, mut ij totkin loppâloopâst pilled muu čäällimmoovtâ. Jis kiinii lohá muu čalluid loopâ räi, te tot lii munjin stuorrâ äšši. Sämikielân čälidijn iä puáđi magarehkin unohis tobdoh. Kielâ kevttim ij lah maggaargin nuáđi.
Uccevuotâ já surgâdis kevttimtile lii jo kuhháá lamaš anarâškielâ uási, mut tääl tien nuáđist kalga jo peessâđ. Čäällimkiedij paijeentolâmist lii jieijâs pargo, mut jyehi čaalâ lii ain lamaš munjin palhâšeijee čäällim‑ teikâ luuhâmfiäráán. Tuáivu mield ulmuuh višeh ain eenâb luuhâđ já čäälliđ. Aainâs-uv muu mielâst lii hävski finniđ uđđâ luhâmuš. Siämmást puáhtá meid saijeeđ tulces peenâs.
Kove: SamuelFJohanns (Pixabay)