Sierânâsčielgiittâs Säämi militarisaatio vaikuttâsâin almostui čohčâmáánu 3. peeivi. Čielgiittâs lii luuhâmnáál Staatârääđi siijđoin. Tom lii čáállám Laapi ollâopâttuv professor Laura Junka-Aikio. Tooimânpieijee lii Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio.
Säämi militarisaatioin uáivilduvvoo tot, ete Säämist suáldátliih tooimah lasaneh já suáldátliih uáinuh tiäduttuvvojeh ain eenâb. Čielgiittâs totká militarisaatio vaikuttâsâid sämmilij kulttuurân, iäláttâssáid já vuoigâdvuođáid. Ton vuáđđun láá 2020-lovo stuorrâ torvolâšpooliitliih nubástusah ađai Ruošâ volliittem Ukrainan sehe ton čuávumuššân Suomâ já Ruotâ servâm suáldátlitto Naton ive 2023 já piäluštâssopâmušâi (DCA) rähtim Ovtâstum staatâiguin. Tääl ubâ Säämi eereeb Kuáládâhnjargâ kulá Nato-kuávlun.
Čielgiittâs várás Junka-Aikio sahhiittâlâi sämmilijd Suomâst sehe mottoom verd Ruotâst já Taažâst. Ton lasseen sun sahhiittâlâi ovdâmerkkân Piäluštâsvuoimij já Laapi IJP-kuávdáá ovdâsteijeid.
Staatâ ij nuávdit kenigâsvuođâidis
Čielgiittâs mield Suomâ staatâ ij lah váldám huámášumán sämmilij vuoigâdvuođâid tááláin torvolâšpooliitlijn miärádâsâinis. Ovdâmerkkân Nato-jeessânvuođâ já DCA-sopâmuš uásild staatâ ij nuávdittâm aalmugijkoskâsij sopâmušâi já aalmuglij laavâi asâttem kenigâsvuođâid kuullâđ já tieđettiđ sämmilijd já ráđádâllâđ siiguin. Sämitigge ij meidgin lah finnim čielgiittâs tast, mondiet taah kenigâsvuođah kuáđđojii nuávdithánnáá. Junka-Aikio čáálá čielgiittâsâst, ete lii ášálâš koijâdiđ, tietih-uv ministeriöh já Piäluštâsvyeimih ubâ tom, ete sij láá rikkom täid kenigâsvuođâid.
Infrastruktuur, tego maađijeh já šaldeh, láá teháliih ässei já ráhtulâšvuođâ lasseen meid suátiviehân. Junka-Aikio mield páiháliih ulmuuh aneh táválávt pyerrin tom, ete táálááh ohtâvuođah šipšojeh. Kuittâg ulmuuh láá huolâst haavâin, moiguin rahtuuččii aaibâs uđđâ kiäinuh kuáttum- já meccikuávlui čoođâ.
Tággáár kuávdáš haahâ lii nuuvt kočodum Kuttoorluodâ ovdedemhaahâ. Taan haavâst maađij, mii nohá Kuttoor siijdân, jotkuuččij Pänituoddâr meccikuávlu čoođâ suulân 19 kilomeetterid viestârân, kost tot ovtâstuuččij Pokkaluodân. Pokkâluoddâ jotá Kittâlist Anarân. Uđđâ ohtâvuotâ pieđgiiččij meccikuávlu já mutáččij Kuttoor sajattuv uáli jo ennuv.
Čielgiittâs mield haavâst ij lah mihheen sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmijd. Sämmilij já kuávlu puásuiulmui ovdâsteijeeh sehe iänááš Kuttoor ässeeh vuástálisteh haavâ.
Puátteevuođâst meid ovdâmerkkân lasaneijee suátihárjuttâsah uhkedeh Säämi luándu, eromâšávt puásuituálu. Čielgiittâs mield Piäluštâsvyeimih iä lah taan räi váldám huámášumán sämmilij sajattuv já vuoigâdvuođâid algâaalmugin ko toh láá ornim suátihárjuttâsâid. Čuolmân láá eromâšávt larmâ já eres hemâdâs, vädisvuođah lasepargo já monâttâsâi sajanmäksimist sehe pileh kuáttumenâmijn já aaiđijn.
Uhken lii meid tot, ete sämmilij táttu piäluštiđ jieijâs kulttuur, iäláttâsâid já vuoigâdvuođáid annoo almolii savâstâlmist tanen, ete sii vuoigâdvuođah liččii Suomâ já Suomâ torvolâšvuođâ vuástá.
Ohtsâšpargo sämmilij já Piäluštâsvuoimij kooskâst tarbâšuvvoo lase
Junka-Aikio ana tehálâžžân tom, ete ohtsâšpargo já tieđettem sämmilij já Piäluštâsvuoimij kooskâst lasettuvvoo já pyereduvvoo. Suu mield Piäluštâsvuoimijn já piäluštâsministeriöst ij lah vala tuárvi äššitubdâmuš ige hárjánem sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee aašijn. Tom ferttiiččij kuittâg mutteđ jotelávt.
Junka-Aikio iävtut, ete ohtsâšpargo já sajanmäksim vuáváámân myenster valduuččij Taažâst, kost Nato-juávhuh láá toimâm jo kuhháá. Tobbeen sämmiliih láá teháliih meid Piäluštâsvuoimij jieijâs uáinust, tastko sij pargeh ovdâmerkkân uápisteijen já škuávlejeijen kuávlust, mon sij tobdeh uáli jo pyereest. Meiddei Suomâ peln Sämitigge lii muštâlâm maŋgii, ete sij halijdiččii porgâđ ohtsâšpargo Piäluštâsvuoimijguin.
Käldee:
– Saamenmaan militarisaatio haastaa saamelaisten oikeuksia ja elinkeinoja – toistaiseksi yhteistoiminnan mahdollisuudet on hukattu (ulapland.fi)
Kove: Philipp Reichmuth (Wikimedia Commons)