Siähtál killeelvuotâ testajui Aalmugijkoskâsii komovuotâsajattuvâst. Totkeeh pieijii urbesiähtál (Physcomitrium patens) itosijd komovuotâsajattuv ulguubel oovce mánuppaje ááigán.
Urbeseevtil ceevzij komovuođâ kuárusvuođâst eellimvuáimálâžžân ubâ tutkâmuš ääigi. Itoseh killájii pyereest painâšume kuárusvuotân, kosmisii suonjârdmân, tiäduttesvuotân já liegâsvuođâ molsomáid.
”Maaŋgah iäláneh, tai juávhust meid olmooš, iä pyevti cevziđ ubâ uánihis ääigigin komovuođâ kuárusvuođâst”, muštâl Tomomichi Fujita Hokkaido ollâopâttuvâst.
Fujita finnij jurduu tuálvuđ siähtál komovuotân talle ko sun iberdij siähtálij naavcâ šoddâđ eromâš korrâ pirrâsijn Enâmist. Sun smietâškuođij: piergiiččij-uv taat uccâ mut siđhes šaddooš meid komovuođâst?
Ko itoseh puáhtojii maassâd Enâmân, te joba paijeel 80 prosentid tain postii ain šoddâđ já lasaniđ. Fujita iätá, ete totkeeh lijjii vuárdám aldasáid nolláprosentlii cevzim, mut puáđus lâi-uv aaibâs eresnáál. ”Mij lep uáli jo hiämástum uccâ šaddoseelâi spiekâstâhlii killeelvuođâst. Siähtál itoseh siäiluttii eellimvyeimis oovce mánuppaijeed. Puáđus tuođâst, ete elimist, mii lii ovdánâm Enâmist, láá sellâtääsi mekanismeh komovuođâ tiilij killáámân.”
Totkeeh tuáivuh, ete sii pargo lehâččij uđđâ máhđulâšvuođâid ekosysteemij huksiimân Eennâm ulguubeln leijee pirrâsijn tego Máánust já Marsist.
Taat lâi vuossâmuš keerdi ko čaittui, ete algâliih eennâmšadoh pasteh cevziđ kuhes aaigijd komovuođâst. Urbeseevtil šadda meid Suomâst, mut šlaajâ lii tääbbin härvinâš.
Käldeeh:
– Nuppusammal selvisi avaruuden tyhjiössä elinvoimaisena yhdeksän kuukauden ajan (www.avaruus.fi)
– This moss survived 9 months directly exposed to the elements of space (www.eurekalert.org)
Kove: Pirex (Wikimedia Commons)