Kreika meccipyelimeh láá viijmâg rávhudâm

Iŋádâhtuulah láá väividâm Kreika sehe nannaam peln já suolluin. Ovdâmerkkân Kreika uáivikaavpug Ateena pirrâ cokkânii maaŋgah pyelimeh moonnâm oholoopâ. Maaŋgah tááluh já autoh puollii, mutâ luhhoost puálualmaah luhostuvvii raijiđ tuulâ kaavpug ulguubel.

Meid Kreika stuárráámus suálui Kreeta kaartâi meccipuálui uhren. Syemmilij pivnohis luámučuosâttâh Kreetast puállái viijđáht moonnâm ohhoost. Aftonbladet-aavis mield kuuđâ siijdâst kolgii evakuistuđ ulmuuh, já levâneijee tuulâ orostitmân tarbâšuvvojii 150 puálualmajid. Ton lasseen helikoptereh kirdettuvvojii pyellimsajan cirgáttiđ čääsi pyelimij oolâ. Suomâ Ateena ambassaad mield Kreeta pyelimeh iä lamaš tagarijn kuávluin, kost toh liččii lamaš varâliih páiháláid ulmuid teikkâ turistáid.

Meccipyelimeh láá kivsedâm ulmuid já luándu Koskâmeerâ eres-uv suolluin sehe Tuurkist.

Meccipyelimij suijân láá pakkâseh, moh láá kuškâdâm maadânuorttii Euroop meecijd. Moonnâm tälvi lâi puoh lieggâsumos Kreika historjást, ađai tobbeen ollâ liegâsvuođah láá kuškâdâm meecijd jo kuhháá. Meid taan keesi šooŋah láá tovâttâm vädisvuođâid Koskâmeerâ riddostaatáid. Ovdâmerkkân Kreetast mittedui kesimáánust taggaar liegâsvuotâ ko 44,5 cekkid, mut meid nannaam-Kreikka já Turkki láá killám pakkâ šooŋâi tiet majemui aaigij.

Koške eennâm lii ideaal tuulâ leevvânmân, já tondiet šadoh já roskeh cokkâneh älkkeht. Toin naalijn tullâ piäsá levâniđ jotelávt. Meid korrâ piegah láá levâttâm tuulâ eromâšávt Kreikkaast.

Meccipyelimeh iä lah Maadâ-Euroopân uđđâ äšši. Ovdâmerkkân moonnâm keesi Kreikka kaartâi evakuistiđ paijeel 30 000 olmožid Kreeta suollust iŋádâhtuulâi tiet. Iäge meccipyelimij meeri lah kiäppánmin, jis šoŋŋâdâhnubástus juátkoo siämmáin liävttoin. Maailm áimutieđâ seervi (WMO) njunoščällee Petteri Taalas muštâlij Yle aamun moonnâm ive Kreika meccipyelimijn: ”Čiđđâdioksid meeri tain meecijn lii viehâ ucce, mutâ ton-uv meereest lii stuorrâ vaiguttâs páihálii šoŋŋâdâhân. Páihálâš šoŋŋâdâh muttoo ain koškásubbon já kumebin meccipyelimij keežild.” Taalas iätá meid, ete pyelimij mield puáttee liegâsvuotâpááruh lasetteh piegâid, moh taheh tuulâi časkâdem ain vaigâdubbon.

Käldeeh:

– Kreetan maastopalot saatu hallintaan – suomalaisten suosimalla alueella roihusi suuri maastopalo (yle.fi)

– Liian kuuma loma (yle.fi)

– Ruotsin radio: Metsäpalot alkoivat Kreikassa – historian lämpimin talvi kasvatti paloriskiä (www.maaseuduntulevaisuus.fi)

Kove: Lotus R (Wikimedia Commons)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Hanne-Sofie Suongir lii vuáittám taan ive Sämirääđi kirjálâšvuotâpalhâšume

Sämirääđi lii mieđettâm taan ive kirjálâšpalhâšume Hanne-Sofie Suongirân já suu kiirján Emma Dilemma. Kirje almostitij kirjekuástideijee Iđut ive 2023. Palhâšume keigejui vyeittei Göteborg kirjemeesuin...

Sämitige stivrâ lii meridâm 193 000 euro vuáháduttemtooimâin

Sämitige stivrâ lii kieđâvuššâm ive 2025 vuáháduttemtooimâid uđđâ šiäštusume vuáđuld. Suomâ haldâttâs lii meridâm čuoppâđ Sämitige kulttuurjiešhaldâšem ruttâdem 193 000 euro verd. Porgemáánust staatâvarijministeriö iävtuttem...

Viljâleijee peivikirje: pihlejášnjálgáh já majemuš peivi piäldust

Čohčâmáánu algâ lâi uáli jo liegâs meid Oulust. Táválávt mun čuávum jo porgemáánust, lii-uv liegâsvuotâ monâmin liijgás vuálus. Ferttee-uv nuurrâđ majemuid páávuid piäldust já...

Oulu ollâopâttuv uđđâ rehtorin lii väljejum Arto Maaninen

Oulu ollâopâttuv rehtor čuávuváá viiđâ ive toimâpajan lii väljejum Arto Maaninen. Miärádâs valjiimist toovâi Oulu ollâopâttuv haldâttâh tuorâstuv 26.9.2024. Rehtorin väljejum Arto Maaninen tuáimá...

Anarâš aavis lii finnim ruttâdem

Staatârääđi lii mieđettâm 60 000 eurod Anarâškielâ siärván Anarâš aavis várás. Ruttâdem luávdá ive 2024 koloid. Anarâškielâ servi lâi uuccâm 80 000 eurod. Staatâtoorjâ...