Pompei kaavpug pasâttâsâin lii kavnum juhlesali. Sali lii tievâ seinitaaiđâtuojijn ađai freskoin, moh kovvejeh Troija suáđi.
Pompei lâi roomalâš kaavpug, mii ive 179 paasij laava vuálá Vesuvius tullâvääri russoom keežild. Taat kaavpug lii koivum uáinusân 1700-lovo rääjist. Pompei lâi tááláá Italia kaavpug Napoli aldasijn. Onnáá peeivi tot lii ohtâ pivnohumos tuuriistsoojijn Italiast.
Juhlesali lii suullân 15 meetter kukkosâš, já ton kobdodâh lii kuttâ meetter. Sali seeinih láá čappâdeh, já mosaiiklättee lii vielgâd. Lättee lii masa tievâslii oornigist. Totkei mielâst seeinij čapis ivne lii eromâš. Pompei arkeologisii kuávlu hovdâ Gabriel Zuchtriegel muštâl, ete seeinih láá čappâdeh tondiet ko toin naalijn lâi älkkeb uáiniđ oljolaampui suovâ. Totkee já kirječällee Daisy Dunn mielâst seeinij čapis ivne tyehin lii kuittâg tuše esteetlâš suijâ.
”Ulmuuh lijjii tääbbin ehidist piäiváályeštim maŋa. Laampui njuovčâtullâ adelij illuusio tast, ete freskoh lihâdiččii – aainâs-uv muádi viinilaasâ maŋa”, Zuchtriegel muštâl juhlesalist.
Freskoh láá pyere oornigist, veikkâ toh láá-uv 2 000 ihheed puáráseh. Totkeeh aneh máhđulâžžân, ete toh máálájuvvojii eidu ovdilgo Vesuvius tullâvääri rusoi. Salist láá kavnum hilgum tyejipiergâseh já huksimtarbâšeh sehe tagareh taaiđâtyejeh, moh iä lah veltihánnáá aaibâs valmâšeh. Tot tuárju teoria tast, ete freskoh liččii máálájum eidu ovdil tullâvääri russoom. Sali seeinist kávnojii meiddei nommâpuustaveh ARV, já arkeologeh oskoh, ete toh kuleh Aulus Rustius Verusân. Sun lâi riges páihálâš politikkár, kii eelij eidu ton ääigi.
BBC muštâl, ete arkeologij mielâst freskoh láá ”fijnásumoseh, moh Pompei pasâttâsâin jo láá kavnum”. Freskoi teeman lii ruokkâdvuotâ já sáŋgárvuotâ, mutâ meid kolgâmuš. Toh kovvejeh Troija suáđi sáŋgárijd já antiikääigi imelijd.
Käldee:
– Pompejin raunioista löytyi juhlasali täynnä poikkeuksellisen hyvin säilyneitä maalauksia (www.hs.fi)
Kove: Viaggia in Campania (Wikimedia Commons)