Viljâleijee peivikirje: piäldupargoh já vuojâräsisiiráp

Algâkeesi puoh tábáhtuvá ain hirmâd jotelávt. Vuojârääsih láá jo kukkim, já tääl toh levâtteh jo siemânijdis. Pihlejái kukkim-uv lii jo nuuhâm. Luánduellein älgih leđe čiivgah já uđâgááh, já loddevaanhimijn oro lemin suájáidis tievâ pargo nuurrâđ raavvâd uđâgáidis. Must piäldupargoh já šadoi nuurrâm maneh pajaluvvâi, jiemge ain kiergân nuurrâđ nuuvt ennuv šaddoid ko halijdiččim, ovdil ko pyeremus nuurrâmäigi lii-uv jo lappâd.

Ain algâkeesi vuojâräsiresepteh uáinojeh jyehi saajeest. Veikkâ kukáh láá-uv muu mielâst muččâdumoseh tobbeen, kost toh šaddeh, já tivreh tarbâseh taid vissásávt eenâb ko mun, te taan ive mun kuittâg keččâlim rähtiđ vuojâräsilimonaad já vuoššim uccâ laasii vuojâräsisiiráp. Vuojâräsilimonaad ij tarbâšâm vuoššâđ, já reeseept mield ij tarbâšâm meddâlistiđ raasij ruánáá oosijdgin. Tääl mun arvâlâm, et ličij vissâ kannattâm, tastko limonaadist šoodâi hirmâd riičâs. Jis lijkkoo Bitter Lemon -tijppâsáid juhâmuššáid, te taat lii pyeri reeseept, mut jis ij, te tot sáttá pääcciđ juvâhánnáá. Pyerebin ko limonaad šoodâi vuojâräsisiiráp. Jiešalnees reeseept paječalluu nommâ lâi vuojâräsihillo, mut tast šoodâi eenâb-uv njälgis mietâlágán siiráp.

Vuojâräsisiiráp

Šadoh luptâstuvâst vajeh pyereest, já toh urruu makkuumin eromâš pyereest pakkâ šooŋâst, mii mist lâi algâkeesi. Motomeh toomaatšadoh láá jo paijeel meetter kukkosiih, já stuárráámuu uásist tain láá kukáh, maid ferttee jyehi peeivi kovjiđ pensseláin, tastko munnuu luptâstuvâst láá laasah, iäge kavjejeijee tiivreh peesâ älkkeht siisâ. Aaibâs uccâ tomattiih uáinojeh-uv jo. Persiljá, mon mun kolvim jo kiđđuv, ko lâi vala muotâ, lii šoddâm nuuvt, ete tot tarbâšij stuárráb ruho. Eres-uv njaddâšadoh láá šoddâm pyereest. Eromâšávt toomaatšadoi keežild luptâstâhân lii šoddâm viehâlágán laanjâs. Muu mielâst lii hirmâd šiev äšši, et puoh lii ruánáá.

Stuorrâ šadoh

Sitruunmelissa já basilika

Moonnâm tove mun muštâlim, ete muoi láán pelikuoimijnân jo love ihheed laiguuttâm šaddoeennâm Oulu kaavpugist. Tot lii oovtâ aari stuárusâš, já toho lii munnuu pääihist suullân 2–3 kilomeetter mätki. Šaddoenâmân piäsá táválávt vyesimáánu loopâst, nuuvt meid taan ive. Talle lii-uv jo huáppu uážžuđ valmâšin nuuvt ennuv piäldupargoid ko máhđulâš, ovdil ko čuoškâpoolvah iteh. Taan keesi muoi uážžoim leđe masa ráávhust čuoškâin kyehti peeivi, jeđe ton maŋa toh lijjii jo valjeest tobbeen. Ij talle išedâm eres ko pieijâđ kuhessuájápääiđi pajalân já čuoškâhaatâ val uáiván. Puoh pakkâsumos peeivij muoi iän porgâm piäldupargoid, ko liččii kolgâm leđe puoh čuoškâriäiduh pajalist, mut luhhoost lijjii meid tagareh peeivih, ko liegâsvuotâ lâi tuše 20 cekkid teikkâ ucceeb. Pakkâ paje maŋa pottii-uv tállán masa jyehipiäiváliih arveh, moh tohkin iä lah aaibâs tievâslâš piäldupargošoŋŋâ. Mut aainâskin ij tarbâšâm innig perustiđ šadoi njuoskâdmist.

Piäldu

Tääl puoh lii vaalmâš. Taan ive muoi láán valjim kyehti pottáákšlaajâ, Colomba já Carrera. Colomba munnust lii jyehi ive, tastko tot luhostuvá ain pyereest. Ton lasseen muoi láán keččâlâm ain tyellitälli meid eres pottáákšlaajâid. Carrera lii kulloo eromâš arâdis šlaajâ, mii šadda jotelávt. Tot lii-uv pyeri jiešvuotâ tääbbin viehâ tavveen, kost šoddâmpaje ij lah kukke.

Sipuleh láá taan ive joba vittâ šlaajâ. Kiđđuv mun ostim fiskissipulijd (Sturon) já ruopsissipulijd (Red Baron), mut talle algâkeesi pottii fáárun vala nube šlaajâ ruopsissipuleh (Karmen), kuovgisruopsissipuleh (Rosanna) já silbâsipuleh (Snowball). Toh lijjii käävpist nuuvtá, veikkâ toh lijjii vala uáli šiev oornigist. Nuuvtpa piäldupargoh láá taan ive ennuv, ko sipuleh láá eenâb ko táválávt, já meid potákkeh iä oro nuhâmin. Sipulij já potákkij lasseen muoi láán kalvam maaŋgâlágánijd salatijd, porkkanijd, heertâid, páávuid, ruopsisruottâsijd, piinaat, retisijd sehe purâttettee kukkáid. Muáddi tain muoi iän lah kalvam ennuv, mut muoi halijdáim kuittâg keččâliđ, et luhostuveh-uv toh máhđulávt taan tove. Kesikurpiccah, kuurkah já lostâkaalah láá suoggâm vyelni. Tobbeen lii meid persiljá, tastko tivreh oroh lijkkuumin tai lostáid váhá liijkás ennuv. Tääl vuosmui šadoi kalvemist lii jo kuullâm tommit ääigi, ete forgâ ferttee-uv jo renskiiškyettiđ iilâskšaddoid. Aainâs-uv heertah já páávuh uáinojeh jo pyereest.

Koveh: Jasmina Schreck

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Etna lii oppeet rusomin – kirdemjotolâh Catania kirdemkiedist koskâlduttum

Nuorttâ-Sisilia tevdui koovjâin majebaargâ, tastko Euroop stuárráámus aktiivlâš tullâvääri Etna rusoi suullân käävci kilomeetterid ollâ kovjâpoolvâ Sisilia oolâ. Kovjâ laavdâi pirrâ Etna kuávlu, meiddei...

NASA vuolgâttij ráp-muusik Venusân, mätki piištij suullân 14 minuttid

Ovtâstum staatâi komovuotâhaldâttâh NASA vuolgâttij ovtâstumstaatâlii ráp-artist Missy Elliott pitá komovuotân. NASA tiäđáttâs mield radioanteneh Kaliforniast vuolgâttii Elliott pitá "The Rain (Supa Dupa Fly)"...

Ovtâstum staatâi tááláš president Joe Biden kiäsádât presidentkištoost

Ovtâstum staatâi 46. president Biden almottij miärádâsâstis aalmugân syeinimáánu 21. peeivi viestâpalvâlus X:st: "Tii presidentin toimâm lii lamaš muu eellim stuárráámus kunnee." Biden čaalij...

Piäluštâsvuoimij hárjuttâs tiävdá Aanaar meecijd suáldáttijguin syeinimáánu 22.–26. peeivi

Suomâ piäluštâsvyeimih uárnejeh jáágárpriikaat kiärgusvuotâohtâduv RYSKE-hárjuttâs Kaamâs já Njiävđám meecijn. Hárjuttâs álgá vuossaargâ, syeinimáánu 22. peeivi, já tot nohá vástuppeeivi, syeinimáánu 26. peeivi. Hárjuttâsân uásálisteh...

Eellim jorgálduvah Ukraina suáđi ovdâlinjáást – suomâruátálâš Ralf Sirén muštâl jieijâs fiäránijn rijjâtátulâš taištâleijen

Ralf Sirén lii pajeláhháá 30-ihásâš ovdedemhovdâ, kote parga uđâsmuvvee energia stuorrâirâttâsâst. Suu eellim lii lamaš eromâš, tastko sun lii soottâm rijjâtátulâžžân Ukraina suáđi ovdâlinjáást...