Kiemâjuuvâ čácádâhkuávlu lii Laapi stuárráámus já Suomâ nubben stuárráámus čácádâhkuávlu. Taat čácádâhkuávlu lii suullân peeli Laapi eennâmkoddeest. Ive 2022 tohhum tutkâmuš čáittá, et Kiemâjuuvâ čácádâhkuávlu čäcikvaliteet lâi innig tuhhiittettee Kiemâjuuvâ čácáduvâst. Jis suunâttâllum čäcivyeimi- já kuáivuttâhprojekteh olášuveh, te Kiemâjuuvâ čácádâh nyeskiduš tááláást-uv eenâb. Jo tääl Kiemâjuuvâ čácádâhkuávlust láá 21 čäcivyeimirustigid, já kulgâmvijđoduvâst láá maŋgâ kuáivuttuv. Vuosmuš čäcivyeimiruustig vuáđudui jo ive 1948, já iivij 1967 já 1970 ráhtojii Lokka já Porttipahta tulvâdemáldáh.
Ruánáá sirdum ulmen lii tot, et luánduriggoduvah iä kulâttuu liijkás ennuv já maaŋgâhámásâš luándu siäilu. Fossiilliih puáldámušah iä innig kevttuuččii, já energia puovtâduuččij puttáht. Čäcivyeimist já pieggâvyeimist lii tehálâš rooli ruánáá sirdum energiapyevtitmist. Puátteevuođâst šleđgâautoh puátih puáldimmoottorautoi sajan, vâi čiđđâdioksidluoštuuh kiäppániččii. Kiemâjuuvâ kuávlust láá kavnum eromâšávt akkumineraaleh, moh láá teháliih šleđgâautoráhtulâšvuođâst.
Kuáivuttâhprojekteh láá taan ääigi nelji: nikkel- já veškikuáivuttâh Suhanko Ranuast, Sakatti já Ikkari Suáđigilist sehe Sokli Suovâkuoškâst. Suhanko tuolvâčääsih kulgâččii 55 kilomeetter kukkosii poccee mield Kiemâjuuhân. Sokli pasâttâsah muokkiiččii sehe Kiemâjuuvâ čácáduv já Jieŋâmeerân kolgee Nuorttâjuuvâ. Kuáivuttuvâi lasseen lii vuávámnáál pumppuvyeimilájádâs Kiemâjáávrán. Pumppuvyeimilájádâs anonväldimist liččii maaŋgah sierâ vaikuttâsah pirrâsân-uv.
Kiemâjuuvâ čácádâhkuávlun suunâttâllum čäcivyeimi- já kuáivuttâhprojektij vaikuttâsâid čäcikvaliteetân já ovdâmerkkân kyelinaalijd ij kihheen määti rekinistiđ. Jyehi proojeekt vaikuttâsah pirrâsân totkojeh já árvuštâllojeh sierâ, já jo toimâmin leijee kuáivuttuvâi já čäcivyeimirustigij vaikuttâsah iä valduu huámášumán tutkâmušâin. Helsig ollâopâttuv pirâsvuoigâdvuođâ išeprofessor Tiina Paloniitty mielâst ličij eromâš tehálâš, et suunâttâllum projektij ohtsâšvaikuttâsah tutkuuččii meid jo toimâmin leijee kuáivuttuvâi já čäcivyeimirustigij puotâ. Taan ääigi projekteh kištottâlleh koskânis tast, moh projektijd piäijojeh joton ovdil ko Kiemâjuuvâ čácáduv tile lii nuuvt hyeni, ete algâttemlope ij innig mieđettuu.
Käldeeh:
– Kemijoesta uhkaa tulla vihreän siirtymän pääviemäri – päästöluvista voi tulla jopa kilpajuoksu (yle.fi)
– Kemijokiyhtiön pumppuvoimala vaatisi kilometrien pituisen tunnelin maan alle – yhtiön mukaan ympäristövaikutukset vähäiset (yle.fi)
– Mitä on vihreä siirtymä? (ym.fi)
– Voimalaitokset (www.kemijoki.fi)
– Kemijoen vesistöalueen säännöstely (www.vesi.fi)
– Kaivos- ja esiintymäkartat (www.gtk.fi)
Kove: Samuli Lintula (Wikimedia Commons)