Mun iälám Helsigist Mervi Sistosii kulen já peesâm uápásmuđ suu eromâš äigiájánâsân: puáris kuárrummašináid. Suu päikki lii tego kuárrummaašinmuseo. Jotelis keejâdmáin mun uáinám jo lovmat mašinid. Mun koijâdâm Mervist, mon kalle mašinid sust láá. Sun povvâst, et sun áigu tipteđ 21 mašinid, já 21 mašinist sun áigu forgâpalij luoppâđ. ”Muáddi maašin mun lam jo skeŋkkim jieččân uábán, já tääl ij lah innig saje uđđâ mašináid, pic jis mun luovâm mottoom mašinist”, sun muštâl.
Mervi lii ráhtám jieijâs mašinijn tärhis luvâttâllâm. Sun lii kuárrum jyehi áinoo mašináin, aainâs-uv iskospittáid, já sun lii finnim iänááš mašinijdis toimâđ. Tuše kyehti maašin iä tooimâ. Ain motomin sun tipšo mašinijdis já lappâd jođedijnis veivaa taid, vâi toh pisoh joođoost. Jis toh joteh hyeneeht, te uđđâsist oljim iššeed.
Puáris já uđđâsub kuárrummašineh
Motomijn mašinijn lii hirmâd mučis, ustevlâš já kiäsutteijee jienâ, tego kooveest uáinojeijee Mervi jiellâhmašinist, ive 1937 valmâštum Singer 66K -mašinist Lotus-herváin:
Mervi nubbe jiellâhmaašin lii Singer 128K, mii lii ive 1923 valmâštum maašin.
Enâmustáá Mervi mašineh láá Singereh. Puárásumos Singer sust lii ivveest 1877. Mervist láá maaŋgah 1800-lovo mašineh. ”Toh sättih leđe váhá puárásuboh-uv”, Mervi iätá.
Sust láá meid kyehti Husqvarna. Puárásub lii 1800-lovo loopâ maašin, já uđđâsub lii 1960-lovo maašin. ”Puárásub Husqvarna Freja kalga kieđâi veivađ, já uđđâsub lii automaatmaašin”, Mervi muštâl. Kove maašin lii Freja, mii lii valmâštum kuásnii 1880–1890-lovvoost.
Mervi lâi meid skappum 1800-loppâpele saksalii Hengstenberg-maašin, mut tot lâi luoddânâm vuolgâttem ääigi. ”Taan mašinist mun liijká finnejim šiev värioosijd eres mašináid”, Mervi illood. Luoddânem uáinoo čuávuváá kooveest.
Mervist láá meid Guhl & Harbeck, Clemens Müller já Köhler, moh toh-uv láá saksaliih mašineh. Ohtâ maašin sust lii sveiccilâš Bernina, mii kuáru hirmâd pyereest. Toos kolgâččij kuittâg mutteđ muáddi lastikuási, já tot ličij viehâ tivrâs reemoont. Mervist lii meid ohtâ Eva-maašin 1970-lovvoost, mon sun lii arbim muáđástis.
Mervist lâi Pfaff-saumur, mii lâi ostum 1980-lovvoost. ”Taat maašin orostij, ige tot innig toimâm, tastko mun jiem hoksám tuálvuđ tom ääigild huolâttâsân”, sun muurâšt. Taat saumur sust lâi lamaš jo paijeel 20 ihheed. ”Mun viijmâg tolvum tom huolâttâsân, ige toos innig puáhtám porgâđ maiden. Mun adelim tom meddâl, já uđđâ omâsteijee-uv irâttij tom tivvoođ, mut ij sungin finnim tom joton.” Tääl Mervist lii fiijnâ Juki-saumur, mut sun vala-uv ahevuš Pfaff-saumuris. ”Siämmáánáál must jooskâi kevâmist ohtâ šiev Husqvarna-maašin, ko tot-uv paasij huolâthánnáá já kevtihánnáá mottoom ihán.” Ton sajan Mervi oostij uđđâ Brother-maašin, mii lii toimâm já kuárrum pyereest. ”Tot lii automaatmaašin já lii lamaš must kiävttumašinin”, Mervi muštâl. Sun muštoot, et mašinijd kannat tuálvuđ ääigild huolâttâsân, amas toh pillâšuđ.
Mervi Singereh láá valmâštum maaŋgâin staatâin. Maaŋgah suu Singereh láá Skotlandist rahtum já motomeh meid Ruošâst kiäisár ääigi. Muáddi maašin láá rahtum Sovjetlittoost. Ruošâst rahtum mašineh láá muččâdávt hervâttum, tego čuávuváá kooveest-uv uáiná. Taat maašin lii Singer 127, já tot lii valmâštum ovdil väldikomettem, suullân ive 1913.
Vyeleeb kooveest uáinoo 1920-lovvoost Sovjetlittoost valmâštum Singer kopio, já kopioh láá nomâttum uđđâsist. Ponneest leijee kovosist lii meid Sovjetlito merkkâ. Teresuásih sättih leđe lonottum ovdâmerkkân alumiinist rahtum oosijd tego taan mašinist.
Čuávuváá kove ruopsis Orsha-maašin lii párnái kuárrummaašin, mii lii valmâštum Sovjetlittoost ive 1982. Taat lii Mervi čuágálduvâst eromâš nuorâ maašin.
Motomeh Singereh láá rahtum Saksaast. Singerij valmâštemnummeer vuáđuld kávnoo táválávt toi valmâštemihe já joba tärhis peivimeeri-uv, tastko Singer lii toollâm valmâštemluvâttâlmijd. ”Ruošâst já Saksaast valmâštum mašinijn iä puoh tiäđuh lah siäilum suáđi keežild,” Mervi čielgee.
Maht Mervi äigiájánâs lii álgám?
Mun koijâdâm Mervist, mast suu kuárrummašinij nuurrâm aalgij. Mervi muštâl, et sun ooinij mottoom kietâtyejiblogist maašin, mii lâi meid suu pärnivuođâ pääihist. Taat lâi 1950–1960-lovo sveiccilâš Elna Supermatic -maašin. Taat lâi ohtâ vuosmuin automaatlijn kuárrummašinijn, moin finnij maaŋgâmuđusijd kuárulduvâid. Mervi muštâl, et taam maašin skappum lâi váhá feilâ, tastko mašinist lâi vuáimálâš kiällárhaajâ, já sun adelij tom meddâl. Ton sajan Mervi oostij kooveest uáinojeijee nube Elna Supermatic, já tom sun lii huolâttâm pyereest.
Mervi muštâl, et Elna-maašin lii ranttu. Jis maašin lii kuhheeb ääigi kevtihánnáá, te tast lii ohtâ smavvâ jurbâ uásáš, mii teddâšuvá ivij mield, ige tot lah innig jurbâd, já maašin skoolijdškuát kuárodijn. Adai mašináin kalga tuárvi távjá kuárruđ.
Elna Supermaticân láá lamaš faallâmnáálá ennuv sierâlágán kuáruldâhskiäruh, tego čuávuváá kooveest.
Elna-mašinij blogij peht Mervi movtáskij eres-uv mašináid. Sun muštâl, et Facebookist lii ohtâ puáris suomâkielâlâš kuárrummašinij juávkku, já tobbeen uáiná veikâ magarijd mašinijd. ”Tast tot talle aalgij”, sun čielgee já smietâd, et taat äigiájánâs lii mottoommuđusâš nostalgia suu pärnivuođâ aaigijn.
”Vuosmuš maašin Elna maŋa must lâi tuolmâmmaašin. Toh láá tääl kulmâ, mut mun ááigum tipteđ tain tuše oovtâ. Tain Singer 12K lii ive 1887 maašin. Singer 28K vist lii ive 1901 maašin, já Singer 15K88 lii ive 1954 maašin. Puoh toh tuáimih hirmâd pyereest.” Kooveest leijee maašin lii Singer 28K.
Singer 28K -maalist lii eromâš kuhendâlâš puola, já tom kalga pieijâđ kooveest uáinojeijee skuápu siisâ.
Kuárrummašinij haahâm
Munnust šadda saahâ tast, magarij kriterijgijn kuárrummašinijd puáhtá haahâđ. Mervi muštâl, et 1970-lovvoost jotá suu rääji, adai tađe uđđâsubboid sun ij jur uásti, tastko puoh uásih iä lah innig metallist rahtum. Ige sun uásti hirmâd tivrâs mašinijdgin, adai sun čuávu hoodijd, mut mašinij pyerivuođâst ij tiäđustkin kuássin muuneeld tieđe. Sun iätá, et sun lii finnim motomijd mašinijd aaibâs nuuvtá, já tuše viežžâmist lii kolgâm mäksiđ maidnii. Mottoom maašin sun finnij nuuvtá Lahtist, já vyebdee ustev puovtij tom moddijnluvvijn euroin Helsigân. Taat lâi ohtâ Ruošâst rahtum Singerijn.
Mervi muštâl, et ohtâ kuárrummaašintijppâ, Singer Featherweight, sust ain váilu. ”Taah liččii 1950-lovo mašineh, šiev šleđgâmašineh, iäge toh liččii hirmâd lussâdehkin. Taat lii čuuvtij rámmojum maašin, jis tot lii šiev oornigist. Čuorvâkäävpist toh kal fállojeh, já tobbeen taggaar puávtáččij šiev luhhoin finniđ joba moddijnčuođijn euroin.” Mut Mervi páácá ain aibâšiđ, tastko sun ij haalijd mäksiđ mašinist nuuvt ennuv.
Mervi kiäsut hirmâdávt tot, et puáris maašin finnee vala pyereest toimâđ, eromâšávt talle jis tot ij lah ovdil toimâm. Suu kiäsutteh meid kietâveivammašineh.
”Motomeh, kiäh vuárkkuh puáris kuárrummašinijd, láá ettâm, et mašineh kalgeh leđe olgohäämis peeleest muččâdeh já mudoi pyereest siäilum. Jis tágárijn mašinijn ij lah ollâ hadde, te toh maneh huápust”, Mervi muštâl. ”Jis mašinijn pivdá meendu ennuv, te toh pisoh talle kuhháá vyebdimnáál. Mut jis olmooš haalijd hirmâdávt maidnii, te talle sun meid máksá eenâb mašinist. Kuhheeb ääigi vyebdimist pisoh tagareh mašineh, moi hadde ij lah aaibâs oornigist.”
Mervi lii porgâm ennuv mašinijgijn, veik sun ij ain liččii ostâmgin. Sun muštâl lieggâ jurduigijn, et jyehi kuárrummašinist lii mottoom maainâs.
”Mun lam uástám tagarijd mašinijd, maid kiinii lii arbim teikâ tiptám taid leđe päikkihervân. Teikâ jis sust ij lah innig saje teikâ jis olmooš lii varriimin teikâ mudoi čurgiimin omâduvâs.”
Mašineh muštâleh historjást
Mervi mielâst mielâkiddiivááh láá mašinij mainâseh já toi historjá. Sun muštâl mainâs čuávuváá kooveest uáinojeijee Vestazinha-mašinist, mon sun lii skappum mottoom almast, kote lâi puáttám Ruošâst. Almai lâi arbim maašin áhustis, já taat ákku lâi aassâm Siberiast. Maašin lâi rahtum Saksaast ivij 1936 já 1940 kooskâst. Altenburglâš valmâšteijee fabrik L.O. Dietrich koolgâi kyeđđiđ kuárrummašinij valmâštem ive 1940 já vaalmâštškyettiđ toi sajan suátimateriaalijd. Mervi arvâl, et maašin lâi jottáám Saksaast Siberian suátisalâsin. ”Taat maašin kuáru kale mudoi pyereest, mut kuáruldâh ij liijkágin lah pyeri tondiet ko maašin puola ij lah innig algâalgâlâš. Tääl tast lii Singer puola, ige mašinân innig kaavnâ oosijd älkkeht”, Mervi čielgee. Singer-mašinij šiev peellin Mervi noomât tom, et väriuásih kávnojeh pyereest. Tágáreh uásih sust láá-uv ennuv vuárhást. Sun lii finnim taid eres mašinij fáárust.
Mervi oomâst meid ive 1960 valmâštum syemmilii maašin, mon nommâ lii Tikka 45. Taat maašin lii valmâštum Tikkakoski Oy fabrikist, mon Sovjetlito kocceemkomissio vaaldij haaldun suáđi maŋa. Taat fabrik lâi Sovjet-omâstusâst ivij 1947–1957. Talle kocceemkomissio lâi kiäldám viärjui valmâštem, mii lâi lamaš fabrik eidusâš puovtâ. Fabrik valmâštij kuárrummašinijd ivij 1946–1967. Tágáreh mašineh láá tääl ennuv vyebdimnáál Ruošâ peln, tastko toh tuálvojii Ruošân suátisajanmáksun.
Mondiet puáris kuárrummašineh?
Mervi avžut kevttiđ puáris kuárrummašinijd:
”Toh láá avaliih já hirmâd ekologisiih. Toh iä veltihánnáá taarbâš šleeđgâ. Siämmáá sajan puáhtá lahteđ jo-uv kietâveeivi teikâ šleđgâmoottor. Puáris mašineh láá meid nanoseh. Tágárij mašinijguin puáhtá kuárruđ meid näähki já nuuvt assaas keerdijd ko peri jyelgi vuálá čááhá. Taah láá ryevdimašineh, adai toh pisoh pyereest sajestis kuárudijn, mut toh kale teddih joba paijeel 15 kiillud.”
”Eromâšávt, jis lii arbim mottoom maašin, te tom kannat pyereest siäiluttiđ”, Mervi ávžoo.
Koveh: Marja-Liisa Olthuis (artikkâl kove já ”Mervi veivaamin” -kove) já Mervi Sistonen (eres koveh)