Perseidij täsniluččimnore lii alme fiijnâ almoon, já tot lii áinoo stuorrâ täsniluččimnore, mii uáinoo Suomâst lieggâ iveääigi. Taan ive Mánudâškin ij hettii täsniluččiimij oinum. Pyeremus aiccâmäigi láá iijah 10.–14.8. já eromâšávt pasepeeivi iđedisijjâ 13.8.
Perseideh kuleh kuulmâ enâmustáá uáinojeijee täsinluččimnorán. Ton lasseen juovlâmáánu geminideh já uđđivemáánu kvadrantideh kiddejeh enâmustáá huámášume. Perseideh láá kuittâg puoh älkkeemuuh uáiniđ, jis sáttoo leđe vuovâs kuávlust toi oinum ääigi: iijah láá lieggâseh, nuuvt et olgon ij kolmuu, iäge poolvahkin hettii uáinim siämmáá ennuv ko tälvimánuppojij ääigi. Säämi kuávlun perseideh iä kuittâg oinuu pyereest tondiet ko Säämi iijah láá ain čuovâdeh. Pyeremustáá perseideh uáinojeh sevŋis saajeest, kost iä lah magarehkin eres čuovah. Täsniluččiimijd puáhtá uáiniđ päljis čolmijgijn, ađai kiijkárijd teikâ teleskoopijd ij taarbâš väldiđ fáárun.
Perseidij nore täsniluččiimijd ađai meteorijd puáhtá uáiniđ ijjâalmeest tyellittälli 17.7. rääjist ain 24.8. räi, mut enâmustáá toh uáinojeh 10.–14.8., já puoh enâmustáá toh uáinojeh lávvárduv já pasepeeivi 12.–13.8. koskâsii iijâ eromâšávt iđedisiijâ, kuás pyeremuu tááhust puáhtá uáiniđ joba 60 norán kullee täsniluččiimid. Mánudâškin ij tääl hettii perseidij kejâdem.
Áimukiärdán kaččee koomeetkovjâ lieggee ááimu jieijâs pirrâsist toin naalijn, et tot acâkkistškuát, mii vuod toovât ááimun čuovâsárgáid, moh kočoduvvojeh täsniluččiimin. Taat čuovâalmoon čáská táválávt paijeel 80 kilomeetter aloduvâst. Motomeh täsniluččimnore meteoreh láá kirkkâdeh, já tondiet perseidijn puáhtá pääcciđ uáinusân ruápsájeijee luksâ. Täsniluččiimeh kirdeh áimukiärdán táválávt nyevt 60 km/s liävttoin.
Perseideh oroh noomâs mield puátimin Perseus täsnikovvoos kuávlust. Perseus lii porgemáánust almeest alemuu sajestis iđedisiijâ, já eidu tondiet perseideh uáinojeh pyeremustáá eidu talle. Perseus lii Piäiváá lyeštim ääigi viehâ ollâgâsâst tavenuorttiibeln almeest, já tot piso tavenuorttii já nuorttii kuávlust ubâ iijâ, mut täsnikovvoos ij liijkágin taarbâš kavnâđ tađe várás, et uáináččij täsniluččiimijd, tastko toh uáinojeh pirrâ alme.
Meteornoreh tego perseideh šaddeh tast ko kometeh ađai pođâštääsnih kyeđih rađasis moivâruvâid já koovjâid Piäiváá pirrâ jurâdijnis. Jis Eennâmpáálu rađe jotá tággáár materiaalluuvsâ alda, te uási moivârijn sättih koččâđ Eennâm áimukiärdán. Tondiet tääsiluččimnoreh šaddeh ain siämmáá ääigi ivveest.
Perseidijd toovât pođâštäsni 109/P Swift-Tuttle, mii jorá Piäiváá pirrâ ohtii 133 ivveest. Ton váimus lyeddejeijee lii suullân 26 kilomeetterid. Stuorrâ koomeet rađe lii kuittâg šievnáál tiäđust, ige Swift-Tuttle lah peeškitmin Eennâmpáálu njeigâ aainâskin 2 000 ihán. Lii arvâlum, et jis tot peškittičij Enâmân, te tast ličij suullân 28 kerdid eenâb energia ko dinosaurusij väldiääigi nuhâmân ovtâstittum asteroid peeškitmáin suullân 66 miljovn ihheed tassaaš.
Siämmáá ääigi perseidijgijn láá aktiivlâžžân meid motomeh ucebeh täsniluččimnoreh, tego máddáábel delta-akvarideh, kappa-cygnideh já aurigideh. Tai eres nurij täsniluččiimijd puáhtá uáiniđ ain motomijd tiijmest. Meid mongin norán kulluumettum täsniluččiimeh oinuusteleh tyellittälli mon peri iijâ.
Kreikkalâš täsnitiettee Ptolemaios tovâttij oskomuš, mon mield täsniluččim ääigi šoddâm tuoivâ puovtij olášuđ. Sun čaalij nyevt ive 150, et täsniluččim šoodâi tast, et imeleh almeest tarkkuustâllii ulmuid eennâm alne. Nuuvtpa lâi ávhálâš ruhâdâllâđ eidu talle ko sattui oinuđ täsniluččim, tastko eidu talle imeleh lijjii eromâš pyereest kocemin. Taam ärbioskomuš puáhtá ain testađ, jis kiinii puáttee ijâi ääigi nuuvt haalijd.
Käldeeh:
– Elokuinen tähdenlentoparvi palaa jälleen taivaalle (www.ursa.fi)
– Mistä uskomukset juontuvat (historianet.fi)
Kove: Andreas (Pixabay)