Anarâškielân lekkâs uđđâ äigipaje: Säämi kielâkäldee aalgât fastâ tooimâs čohčâmáánu 4. peeivi. Tot lii tääl rekrytistmin pargeid. Anarâškielâ kielâäššitobden lii tääl väljejum Marja-Liisa Olthuis. Eres sämikielâ pargei noomâtmeh puátih forgâpalij. Tego eres-uv sämikielah, meiddei anarâškielâ toimâškuát Taažâ Sämitige vyelni, mut keevâtlávt pargo tábáhtuvá Aanaar kuávlust já anarâš pirrâsist.
Säämi Kielâkäldee västid sämikielâi kielâtipšomist. Kielâkäldee tuáimá ohtsâš äššitobdeeorgaanin sämikielâi kirjekielâ normâdmân kyeskee aašijn. Taas kuleh terminologia normâdem já čäällimnjuolgâdusah. Säämi Kielâkäldee pargon lii riggodiđ sämikielâi sänirááju já turviđ sämikielâi puátteevuođâ.
Säämi Kielâkäldee lii sämiaalmug ohtsâš tave-eennâmlâš äššitobdeeorgaan sämikieláid kyeskee aašijn. Suomâ, Ruotâ já Taažâ Sämitiigij vuáđudem sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee lii vuáđudum pisovâš jiečânâs toimâorgaanin Taažâ Sämitige ohtâvuotân 2022.
Säämi Kielâkäldee västid sämikieláid kyeskee tave-eennâmlii oovtâstpargo koordinistmist, naanoodmist já oovdedmist. Kielâkäldee ulmen lii sämikielâi kirje- já sárnumkielâ kulttuuräärbi siäiluttem, tipšom já ovdedem sehe sämikielâi siäiluttem, nanodem já ovdedem tienuuvt, ete siämmást váldojeh huámmášumán jieškođe-uv sämikielâ táárbuh, háástuh já resurseh.
Kielâkäldest finnee kielâkevttimravvuid já torjuu almolubbooht-uv čälimân já kielâ kevttimân. Anarâškielâ kielâkäldee áigu orniđ aainâs-uv čäällimpáájáid, kost ulmuuh pyehtih čalâččiđ jieijâs teevstâid. Anarâškielâsthân lii tárbu puohlágán tevstáid. Kielâteknologisâš ohtsâšpargo Romsa ollâopâttuvváin juátkoo. Juurdân lii pyerediđ e-sänikirje toin naalijn, et vistig-uv suomâ-säämi-sänikiirján šaddeh eenâb säniartikkâleh. Nubben kuávdáš äššin lii analysaattor huksim já kuálmádin kielâopâlii tivvoomohjelm almostittem já pyeredem toin naalijn, et tot ain pyerebeht iššeed čällee táválumos kielâoppâašijgijn. Kielâpalvâlusâi kevtteeh pyehtih jiejah-uv iävtuttiđ, magarijd kielâpalvâlusâid eidu sij tarbâšiččii.
Käldee:
– Säämi kielâkäldee (www.samediggi.fi)
Kove: Fabrizio Brecciaroli