Aasia maadânuorttâuásist kávnojii 380 uđđâ šaddo- já elleešlaaijâd

Iivij 2021 já 2022 totkeeh kavnii 380 uđđâ šaddo- já elleešlaaijâd Aasia maadânuorttâuásist Mekong-juuvâ kuávlust, muštâl WWF-siäđus vorâs raportstis. Šlaajâi juávhust láá 290 šaddod, 19 kyellid, 24 cuábuielled, 46 kašmârdeijed já ohtâ njomâtteijee. Uási tain šlaajâin kávnojii jo muáddilov ihheed tassaaš, mut eskin uđđâ teknologia peht lâi máhđulâš tuođâštiđ, et toh tuođâi láá uđđâ šlaajah.

Kieskâd kavnum šlaajâi juávhust lii ovdâmerkkân härvinâš šaddošlaajâ Impatiens subfalcata, mii kavnui Laosist. Puoh kulmâlov taan šlaajâ šaddod, moh kávnojii, šaddeh siämmáá saajeest, Tad Seua korže seeinijn 1 147 meetterid meerâ čäsuáivi paajaabeln. Totkeeh kavnii meid uđđâ inkivááršlaajâ Curcuma stahlianthoides. Taat šlaajâ šadda tuše Thaieennâm tavenuorttâuásist. Šado leevâtmist išedeh kuuđhah, moh kyeddih ton siemânijd eres soojijd.

Kambodžast kavnui tažâligšlaajâ Calotes goetzi. Taat šlaajâ cogâdât molsomáin liškeivnees. Nubbe tažâligšlaajâ, Subdoluseps vietnamensis, vist paattâr piäđuid já joba tuulâ kuáivudâtmáin čunnui siisâ. Tot kavnui Maadâ-Vietnamist já iälá tuše tobbeen.

Vietnamist, Thaienâmist, Laosist, Kambodžast já Myanmarist leijee Mekong kuávlu luándu kulá maailm maaŋgâhámásumos paihijd, mut tot lii meid čuuvtij aštum. Luándu maaŋgâhámásâšvuođâ uhkedeh meccičuoppâm, luoddâhaavah, puáđui huksim, nyeskidem já lavâttes vildâellei kavpâšem. Mecci kiäppán kuávlust eromâš jotelávt, já maaŋgah šlaajah sättih lappuđ ovdil ko toh kiergâneh ubâ kavnuđgin.

”Taah oskomettum šlaajah láá ciävzám já ovdánâm Mekongist miljovnij iivij ääigi. Toh ellii tääbbin jo kuhháá ovdil ulmuu. Mij ferttip porgâđ puoh, vâi pyehtip orostittiđ suhâjäämmim, mii taid áštá”, muštâl WWF-siättus Mekong páihálâš vildâelleeohjelm hovdâ K. Yoganand.

Käldeeh:

Väriä vaihtava lisko ja sammaliin sulautuva sammakko – Kaakkois-Aasiasta löytyi lähes 400 uutta lajia (wwf.fi)

New Species Discoveries in the Greater Mekong Region 2021 & 2022 (asiapacific.panda.org)

Tältä näyttää kambodžalainen lisko, joka puolustautuu vaihtamalla väriä – Kaakkois-Aasiasta löydettiin liki 400 uutta lajia (yle.fi)

Kove: Bishnu Sarangi (Pixabay)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Jackson 5 -muusikjuávhu Tito Jackson lii jáámmám

Ovdâstumstaatâlâš musikkár Tito Jackson lii jáámmám 70-ihásâžžân. Sun lâi kuálmád Jackson musikkárperruu oovce párnáást. Oovtâst neljijn viljáin Jackie, Jermaine, Marlon já Michael sun vuáđudij...

Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán

Maijuuh láá maccâm Lontoon. The Ealing Beaver -proojeekt áánsust Lontoost láá šoddâm maijuučiivgah vuosmuu keerdi paijeel 400 ihán. Proojeekt ulmen lii lamaš macâttiđ maijuid vuod urbaanlii...

Ellei oho oppâmateriaaleh láá tääl tiilámnáál

Ellei okko viättoo roovvâdmáánu 4.–10. peeivi. Taan ive fáddán lii "aldaluándu elleeh". Ellei oho várás Suomâ elleisuojâlemservi SEY lii ráhtám oppâmmateriaalijd, moh láá vuávájum...

Tarbâšuvvoo-uv olmooš ain jurgâlempaargon? – Mašineh-uv liččii!

Mun luuhim NOS-loostâst huolâstuttee uđđâsijd: vuáládâheennâmliih jurgâleijeeh kärttih vyelediđ jurgâlemhoodijd, tastko tahojiermi (AI, Artificial Intelligence), lii väldidmin jurgâleijee pargokiedi. Mun jieš lam lamaš huksiimin...

Čevđikäärdih historján – aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán

Čevđikäärdih historján -aalmuglâšáánnum luovâttui ovdâskoodán vuossaargâ čohčâmáánu 9. peeivi. Aalmuglâšáánnum, mon ulmen lii lopâttiđ čevđiellei kärdidem Suomâst, uážui meriääigi räi 102 561 nanodum vuáláčálusid....