Aasia maadânuorttâuásist kávnojii 380 uđđâ šaddo- já elleešlaaijâd

Iivij 2021 já 2022 totkeeh kavnii 380 uđđâ šaddo- já elleešlaaijâd Aasia maadânuorttâuásist Mekong-juuvâ kuávlust, muštâl WWF-siäđus vorâs raportstis. Šlaajâi juávhust láá 290 šaddod, 19 kyellid, 24 cuábuielled, 46 kašmârdeijed já ohtâ njomâtteijee. Uási tain šlaajâin kávnojii jo muáddilov ihheed tassaaš, mut eskin uđđâ teknologia peht lâi máhđulâš tuođâštiđ, et toh tuođâi láá uđđâ šlaajah.

Kieskâd kavnum šlaajâi juávhust lii ovdâmerkkân härvinâš šaddošlaajâ Impatiens subfalcata, mii kavnui Laosist. Puoh kulmâlov taan šlaajâ šaddod, moh kávnojii, šaddeh siämmáá saajeest, Tad Seua korže seeinijn 1 147 meetterid meerâ čäsuáivi paajaabeln. Totkeeh kavnii meid uđđâ inkivááršlaajâ Curcuma stahlianthoides. Taat šlaajâ šadda tuše Thaieennâm tavenuorttâuásist. Šado leevâtmist išedeh kuuđhah, moh kyeddih ton siemânijd eres soojijd.

Kambodžast kavnui tažâligšlaajâ Calotes goetzi. Taat šlaajâ cogâdât molsomáin liškeivnees. Nubbe tažâligšlaajâ, Subdoluseps vietnamensis, vist paattâr piäđuid já joba tuulâ kuáivudâtmáin čunnui siisâ. Tot kavnui Maadâ-Vietnamist já iälá tuše tobbeen.

Vietnamist, Thaienâmist, Laosist, Kambodžast já Myanmarist leijee Mekong kuávlu luándu kulá maailm maaŋgâhámásumos paihijd, mut tot lii meid čuuvtij aštum. Luándu maaŋgâhámásâšvuođâ uhkedeh meccičuoppâm, luoddâhaavah, puáđui huksim, nyeskidem já lavâttes vildâellei kavpâšem. Mecci kiäppán kuávlust eromâš jotelávt, já maaŋgah šlaajah sättih lappuđ ovdil ko toh kiergâneh ubâ kavnuđgin.

”Taah oskomettum šlaajah láá ciävzám já ovdánâm Mekongist miljovnij iivij ääigi. Toh ellii tääbbin jo kuhháá ovdil ulmuu. Mij ferttip porgâđ puoh, vâi pyehtip orostittiđ suhâjäämmim, mii taid áštá”, muštâl WWF-siättus Mekong páihálâš vildâelleeohjelm hovdâ K. Yoganand.

Käldeeh:

Väriä vaihtava lisko ja sammaliin sulautuva sammakko – Kaakkois-Aasiasta löytyi lähes 400 uutta lajia (wwf.fi)

New Species Discoveries in the Greater Mekong Region 2021 & 2022 (asiapacific.panda.org)

Tältä näyttää kambodžalainen lisko, joka puolustautuu vaihtamalla väriä – Kaakkois-Aasiasta löydettiin liki 400 uutta lajia (yle.fi)

Kove: Bishnu Sarangi (Pixabay)

Kommenteh

Čääli komment

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Luuvâ meid

Uđđâsumos uđđâseh

Namibia finnee vuosmuu tove nissoonpresident

Netumbo Nandi-Ndaitwah lii vuáittám Namibia presidentvaaljâid. Sun lii 72-ihásâš politikkár, kote vuoitij 57 prosentid jienâin, nuuvt et nubbe jienâstemkerdi ij tarbâšum. Sun tuáimá tääl...

Suomâ nisonij jyelgipállujuávkku peesâi EM-kištoid 2025

Suomâ nisonij jyelgipállujuávkku piäsá uásálistiđ EM-kištoid 2025 Sveeicist. Taat čielgâi majebaargâ eehid speelâst Suomâ já Skotland kooskâst Helsigist. Suomâ já Skotland spellii vuossâmuu speelâ Skotlandist...

Suomâ puárásumos olmooš lii jáámmám 110-ihásâžžân

Gunnel Stenbäck, kii lâi tuođânálásávt Suomâ puárásumos olmooš, jaamij lávurduv skammâmáánu 30. peeivi Diakonissalágádâs tipšopääihist Helsigist. Ääšist muštâlii suu aldaulmuuh STT-uđâstoimâttâhân. Stenbäck eelij 110-ihásâžžân. Elimis...

Olympiavyeitteeh Sifan Hassan já Letsile Tebogo nomâttum Ive almosvalastâllen

Vuáládâheennâmlâš kuhes mađhij käččee Sifan Hassan já botswanalâš sprintter Letsile Tebogo, kiäh kuohtuuh vuoittijn kole Paris olympialijn, lává nomâttum ive almosvalastâllen Monacost pasepeeivi. Hassanân keigejui...

Aanaar kieldâ kolgâččij vuáđudiđ sierâ kielâpiervâljuávhuid suomâkielâláid párnáid já párnáid, kiäi päikkikiellân lii anarâškielâ

Aanaar kieldâst kielâpiervâleh láá lamaš kuávdáš roolist anarâškielâ iäláskitmist. Kielâpiervâleh fäälih maŋgáid párnáid máhđulâšvuođâ oppâđ já kevttiđ anarâškielâ torvolii pirrâsist. Kielâ iällám já jotkuuvâšvuotâ...