Lávvárduv já pasepeeivi koskâsâš ijjâ lii täsniluččiimij ijjâ Euroopist. Talle puáhtá puorijn luhhoin uáiniđ täsniluččiimijd päljis čolmijgijn. Taan tove aktiivlâžžân láá Lyrideh, moh láá táválávt viehâ huámmášmettum meteorčagge. Toh kuittâg láá jyehi ive tai peivij uáinimnáál. Lyridij uáinim looppât ain meteorskihtejeijei kiđđâpaje. Täsniluččiimij pyeremus aiccâmäigi lii iđedisiijâ, já talle olmooščalme sáttá aiccâđ joba kutnubáloh täsniluččiimid tiijmest. Motomij oskomušâi mield täsniluččim ääigi puáhtá tuáivuđ – já amahân te tuoivuuh sättih olášuđ-uv, ko peri tiptá tuoivuidis jieijâs tiättun.
Tyellitälli täsniluččiimeh uáinojeh pirrâ ive, ko peri lii tuárvi sevŋâd. Cuáŋuimáánu iijah älgih leđe jo tavemuu Suomâst viehâ čuovâdeh. Jyehi ive mottoom almesundeest uáinojeh eenâb-uv täsniluččiimeh.
Meteoreh kočoduvvojeh sämikielân luččejeijee täsnin. Meteoreh láá smavvâ keđgipitáh, moh pyelih áimukeerdist. Toh kaččeh korrâ liävttoin áimukiärdán, já tast šadda kahheem, mon keežild komovuotân kaččee lyeni acâkkistškuát. Talle uáinoo olmooščaalman täsniluččim. Lyridij tááhust koččâmuš lii meteorčaggeest, mii suullân siämmáá ääigi lii uáinusist siämmáá kuávlust.
Lyridij juávkku lii finnim noomâs lyyra täsnikovosist, já tot lii puárásumos tubdum meteorjuávkku. Meteoreh áiccojii suullân 2 600 ihheed tassaaš vuosmuu keerdi. Lyridij meteoreh láá kirkkâdeh, motomin nuuvt kirkkâdeh, et toh hämmejeh tullâpáálu. Meteor lii talle tullâpállu, jis tot lii kirkkâdub ko Venus-plaaneet, mii lii täsnialme kirkkâdumos plaaneet.
Käldeeh:
– Meteorit – Huhtikuu 2023 (www.ursa.fi)
– Vannacht mogelijk tientallen ’vallende sterren’ te zien met blote oog (nos.nl)
Kove: OpenClipart-Vectors (Pixabay)